Toiminnan kestävä ja pitkäjänteinen suunnittelu vaatii resurssien oikeanlaista suuntaamista. Talouden ymmärrys vahvistaa muutoksenhallintaa ja työn suuntaamista uudelleen.

Budjetin teko on ennakointia, varautumista ja suunnitelmallisuutta. Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnan ja talouden suunnittelu tapahtuu samanaikaisesti, ja niitä ei voi irrottaa toisistaan.

Seurakunnat vastaavat taloudesta myös ulospäin, koska toiminta on verovaroin rahoitettua.

– Koko ajan tulee muistaa, että olemme taloudesta vastuussa seurakuntalaisille, joilta raha tulee, muistuttaa Vihdin seurakunnan vastaava nuorisotyönohjaaja Jari-Pekka Järvinen.

Seurakuntaneuvostossa ja -valtuustossa tarkastellaan seurakunnan talouden kokonaisuutta. Luottamushenkilöiden on osattava tulkita tuloslaskelmia, taseita ja rahoituslaskelmia. Talousarvio sitoo tehtäväalueita ja henkilöstöä, ja se on myös väline näiden valvontaan.

Työalavastaavat eivät ole saaneet talouskoulutusta perusopinnoissa. Kirkon työalajohtamisen kursseilla perehdytään jonkin verran talouteen.

– Nykyisen diakoniakoulutuksen tulisi antaa paremmat perusvalmiudet talouden suunnitteluun, mutta käytäntö on lopulta paras opettaja, toteaa Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunnan diakonian työalajohtaja Anita Teittinen.

– Ei tämä mitään rakettitiedettä ole, mutta silti olisi hyvä saada aika-ajoin koulutusta, summaa myös Järvinen.

Talouden ja toiminnan suunnittelun kehyksenä missio ja strategia

Toiminta- ja taloussuunnittelun pohjana tulee olla seurakunnan missio, visio ja painopistealueet sekä näistä johdetut tavoitteet. Myös pidemmän kuin kolmen vuoden aikavälin suunnittelua tarvitsee tehdä. 5–20 vuoden perspektiivit ja toiminnan visiot ovat hyödyllisiä ja auttavat hahmottamaan strategian kokonaisuutta ja kehittymistä. Kolmivuotissuunnitelmien painopistemäärittelyillä voi todellisuudessa olla merkitystä silloinkin, kun tiukkeneva talous pakottaa säästämään.

– On tärkeää, että jokainen työntekijä noudattaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa eikä ala ainakaan suuressa määrin järjestää jotakin uutta omaa toimintaa ihan ex tempore -periaatteella, pohtii Teittinen.

On osattava myös arvioida suunniteltua ja toteutettua toimintaa. Toimintasuunnitelmien tavoitteet ovat hyvin aseteltuja, kun ne ovat konkreettisia, yksiselitteisiä, realistisia ja arvioitavissa olevia. On hyvä miettiä suunnitteluvaiheessa, miten työtä arvioidaan.

Työalajohtaja avainasemassa

Työalaa johtavan tehtävänä on toimia talouden koordinaattorina tiimissä, sillä päävastuu budjetin laatimisesta ja seurannasta on hänellä. Rivityöntekijän vastuu talousasioissa vaihtelee.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatiimissä jokainen diakoniatyöntekijä laskee oman erityisvastuualueensa kustannukset toiminnan osalta. Anita Teittinen näkee jokaisen tiimin työntekijän tärkeyden ja mahdollisuuden toiminnan ja budjetin suunnittelulle. Suunniteltu talous myös auttaa rajoittamaan tehtävää työtä, Teittinen sanoo.

Työalavastaavat kokevat voivansa vaikuttaa työalan budjettiin hyvin. Tiukkeneva talous ja erilaiset rakennemuutokset seurakunnissa vaikuttavat käytössä oleviin määrärahoihin. Työalajohtaja on kuitenkin avainasemassa.

– Täytyy olla huolellinen, suunnitelmallinen ja osata tehdä oikeita johtopäätöksiä seurantavaiheessa. Jatkuva vuoropuhelu talouspäällikön kanssa helpottaa kaikissa vaiheissa, toteaa Teittinen.

Talouden suunnittelu ja budjetin laadinta ovat merkittävä osa työalavastaavan työtä sekä nuorisotyön että diakoniatyön työaloilla. Talousasiat pyörivät työalavastaavien työssä ympäri vuoden, sillä budjetin seuraaminen on yhtä tärkeää kuin sen laatiminen. On erityisen tärkeää tarkastella lukuja jo tilikauden aikana, jotta epäkohtiin voidaan reagoida toiminnassa ja vaikuttaa toteumakauden tulokseen. Työalavastaavat kertovat seuraavansa talouden toteutumista kuukausittain saatavista toteutumavertailusta.

Talouden termit haltuun

  • budjetti = talousarvio, jossa lasketaan yhteen tulo- ja menoarviot
  • taloussuunnitelma = kulkee käsi kädessä toimintasuunnitelman kanssa ja ohjaa toimintaan suunnattujen rahojen käyttöä
  • talouskertomus = kulkee käsi kädessä toimintakertomuksen kanssa
  • toteumavertailu = raportti, joka kertoo sen hetken tulojen ja menojen tilanteen siitä, kuinka toiminnassa olleita rahoja on käytetty
  • tuloslaskelma = tilikaudelle kuuluvat tulot eli tuotot ja tilikaudelle kuuluvat menot eli kulut vähennyslaskumuotoisena laskelmana
  • tase = on tuloslaskelman pari, joka mittaa omaisuuden ja velkojen arvoa tiettynä ajankohtana
  • ylijäämä = talousarvio on ylittynyt, varantoja on käytössä odotettua enemmän, toiminta voitollista
  • alijäämä = talousarviosta on jääty, kirjanpito on miinuksella, talous on tappiollinen

Lue lisää Sakastin sivuilta:

Sakasti.evl.fi
>   talous ja hallinto
>   seurakuntatalous
>   talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman laatiminen

554 KOMMENTIT

JÄTÄ VASTAUS