Kirkolliskokouksessa oli tänä keväänä poikkeuksellinen tunnelma. Kaikki tuntuivat tiedostavan rakennemuutoksen välttämättömyyden. Ilmassa oli kuitenkin hämmennystä, muutosväsymystä, vastahakoisuutta ja epävarmuutta. Toisaalta oli niitä, joilla oli selvä näkemys omasta valinnasta, pakollisista viroista ja siitä, että yhtymämalli on hyväksi naapuriseurakunnalle.
Kirkolliskokouksen päätös hylätä esitys seurakuntarakenteen muuttamiseksi saattaa olla kohtalokas monelle vähävaraiselle seurakunnalle. Jos uusi yhtymämalli olisi tullut hyväksytyksi, se olisi ollut solidaarinen ratkaisu, varakkaat seurakunnat olisivat auttaneet köyhiä. Se olisi alkuvaiheessaan vähentänyt päällekkäisiä hallinnollisia virkoja ja olisi turvannut jokaisen nykyisen seurakunnan toiminnan.
Seurakuntien rakenteita voidaan uudistaa myös voimassaolevan lainsäädännön pohjalta. Kirkolliskokouksen ¾ määräenemmistösäädös osoitti voimansa. Pakkoliitoksia vastustaneet ja pakollisia virkoja puolustaneet eivät voi vaikuttaa siihen, miten kirkon talous kehittyy. Sitä ohjaavat muut lain-alaisuudet, kuten globaali talous ja Suomen elinkeinoelämän suhdanteet. Mikäli talous ei lähde nopeasti nousuun, se merkitsee lisää henkilöstövähennyksiä myös diakonia- ja nuorisotyössä. Virkojen pakollisuus ei ole tähänkään saakka estänyt seurakuntia tasapainottamasta talouttaan virkojen täyttämättä jättämisellä.
Arja Lusa
toiminnanjohtaja, KNT
arja.lusa@knt.fi
