Tänä vuonna Työkyky-palstalla esitellään Työturvallisuuskeskuksen kehittämää Työhyvinvoinnin portaat -mallia. Malli pohjautuu Abraham Maslowin 1940-luvulla kehittämään ihmisen motivaatio- ja tarvehierarkiateoriaan. Lisäksi malliin on hyödynnetty muita jo olemassa olevia työhyvinvointimalleja ja teorioita.

Työhyvinvoinnin viisi porrasta ovat psykofysiologiset perustarpeet, turvallisuuden tarve, liittymisen tarve, arvostuksen tarve ja itsensä toteuttamisen tarve. Ensimmäisessä osassa esitellään ensimmäinen porras: työhyvinvoinnin psykofysiologiset tarpeet.

Työhyvinvoinnin portaat -mallin yleisenä tavoitteena on löytää työhyvinvoinnin taustalla olevia yksinkertaisia ja keskeisiä tekijöitä, joihin tarttumalla työhyvinvointia voidaan kehittää pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Malli katsoo asioita sekä organisaation että yksilön näkökulmasta ja tarjoaa runsaasti jokaiseen aihealueeseen liittyviä mittareita tai arviointimenetelmiä.

Maslowin tarvehierarkian tavoin työhyvinvoinnin portaat-mallin jokaisen alemman portaan tarpeet on pääpiirteittäin tultava tyydytetyiksi, jotta seuraavan portaan tarpeisiin voisi alkaa hakea ratkaisua. Molempien mallien ylimpänä tavoitteena ja ihanteena on itsensä toteuttaminen: ihmisen aidoin voimanlähde.

Ihmisen perustarpeiden on täytyttävä paitsi työssä, myös koko muussa elämässä: kaikki vaikuttaa kaikkeen. Myönteiset vaikutukset heijastuvat kaikille elämänalueille ja parhaimmillaan jopa ihmisestä ulospäin. Erittäin tärkeää on muistaa, että työhyvinvoinnin ydin on työssä. Työ ja työhyvinvointi voivat nousta ylimmälle portaalle vain työtä kehittämällä.

Psykofysiologiat perustarpeet – tavoitteena terveys

Työturvallisuuskeskus on nimennyt työhyvinvoinnin alimman askelman psykofysiologisiksi tarpeiksi. Työhyvinvoinnin psykofysiologisiin tarpeiden tyydyttymiseen vaaditaan tekijänsä mittainen työ, joka mahdollistaa virikkeisen vapaa-ajan, riittävä ja laadukas ravinto ja liikunta sekä sairauksien ehkäisy ja hoito. Yhdellä sanalla sanottuna tavoitteena on terveys työssä ja sitä kautta myös vapaa-ajalla.

Työntekijä tyydyttää psykofysiologiset tarpeensa terveellisillä elintavoilla. Organisaation tehtävä on huolehtia sopivasta työkuormituksesta, työterveyshuollosta sekä mahdollisesta työpaikkaruokailusta. Tarpeiden toteutumista voidaan arvioida kyselyillä, terveystarkastuksilla ja fyysisen kunnon mittauksilla.

Psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät lisääntyneet

Yhteiskunnan ja työelämän muuttumisen myötä työn psykososiaaliset kuormitustekijät ovat korostuneet. Siksi myös niiden poistamiseen on kiinnitettävä huomiota. Psyykkisiä kuormitustekijöitä ovat tavoitteet ja toimintatavat, työmäärä ja työtahti, vaikuttamismahdollisuudet työhön, työn kehittävyys, keskeytykset ja häiriöt, vastuu ja työstä saatu palaute ja arvostus.

Sosiaalisia kuormitustekijöitä taas ovat yksintyöskentely, yhteistyö, tiedonkulku ja tiedon saanti, asioiden ja toiminnan johtaminen, työyhteisön ristiriidat, epäasiallinen kohtelu ja häirintä ja tunteita herättävät vuorovaikutustilanteet asiakastyössä. Kaikki nämä vaikuttavat yksilöllisellä tavalla.

Työn ja kiireen hallinta, työn mielekkyyden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, hyvän työilmapiirin vahvistaminen ja haastavien asiakastilanteiden purku ovat keskeisiä toimenpiteitä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvin järjestetty ja tekijälleen mitoitettu työ tuntuu mielekkäältä ja sopivan haastavalta.

Psykofysiologisista työhyvinvointitarpeista huolehtiminen on tärkeää ja laaja-alaista työtä kaikille osapuolille, mutta paljon on tehtävissä ja tulokset näkyvät vahvana työhyvinvointiperustuksena.

Työntekijän keinot huolehtia perustarpeista

  • elintapojen kohentaminen (ravinto, liikunta, uni, alkoholin käyttö, tupakoimattomuus)
  • ajankäytön suunnittelu; työn jaksottaminen ja tauot
  • ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen
  • avun hakeminen ajoissa
  • keskustelu esimiehen, työterveyshoitajan tai muun asiantuntijan kanssa
  • kuntoutus
  • myönteiseen ajatteluun keskittyminen
  • oman jaksamisen ja tuntemusten kuuntelu ja omien tapojen muuttaminen; rajojen asettaminen
  • työtehtävien muutos
  • tärkeiden työtehtävien listaaminen ja priorisointi
  • uudelleenkoulutus

Organisaation keinot huolehtia perustarpeista

  • koulutus työkuormituksesta
  • kuntoutus
  • ensiapukoulutus
  • esimiestuki ja -keskustelut
  • joustava työaika, työaikapankki
  • koulutus
  • liikunnan tukeminen
  • lomien jaksotus
  • mentorointi ja vertaistuki
  • osaamisen kehittäminen
  • päihdeohjelma
  • terveysinfot ja -tarkastukset
  • työaikaan liittyvät järjestelyt ja seuranta
  • työjärjestelyt: työnjako, vastuu, rutiinit, vaihtelu
  • työpaikkaruokailu
  • varhainen puuttuminen työkykyongelmiin
  • yhteistyön kehittäminen työterveyshuollon kanssa

Perustarpeiden toteutumisen arviointimenetelmiä

  • työuupumus- ja masennusmittarit
  • fyysisen kunnon ja toimintakyvyn mittaus
  • fyysisen kuormituksen ja työasentojen analyysi
  • henkilökohtaiset toimintasuunnitelmat ja niiden seuranta
  • painoindeksi
  • päivittäiset ja säännölliset
  • missä mennään -keskustelut
  • päiväkirja työpäivän tapahtumista
  • sairauspoissaolojen määrän ja laadun seuranta
  • terveystarkastukset
  • työajan seuranta
  • työhygieeniset ja/tai altistemittaukset
  • työkykyindeksi
  • työpaikkaselvitys
  • terveydentilakyselyt
  • työstressi- tai työilmapiirikysely

Lähteet ja lisätiedot:

Työturvallisuuskeskus TTK, tyoturva.fi

Saatavana julkaisu Työhyvinvoinnin portaat –

työkirjaja Työhyvinvoinnin portaat-työkirja.

Työturvallisuuskeskus järjestää Työhyvinvoinnin portaat -kursseja.

 

65 KOMMENTIT

JÄTÄ VASTAUS