Tänä vuonna Työkyky-palstalla esitellään Työturvallisuuskeskuksen kehittämää Työhyvinvoinnin portaat -mallia. Malli pohjautuu Abraham Maslowin 1940-luvulla kehittämään ihmisen motivaatio- ja tarvehierarkiateoriaan. Lisäksi malliin on hyödynnetty muita jo olemassa olevia työhyvinvointimalleja ja -teorioita.

Työhyvinvoinnin viisi porrasta ovat psykofysiologiset perustarpeet, turvallisuuden tarve, liittymisen tarve, arvostuksen tarve ja itsensä toteuttamisen tarve. Toisessa osassa esitellään toinen porras: työhyvinvoinnin turvallisuuden tarpeet.

Kun työntekijän psykofysiologiset perustarpeet on pääosin tyydytetty, on aika miettiä turvallisuutta. Turvallisuuden tarve liittyy tasapainon ja pysyvyyden säilyttämiseen elämässä ja työssä. Nämä tarpeet ovat pääosin psykologisia ja koskettavat meitä sekä yksilöinä että yhteisöjen osana.

Työhyvinvoinnin turvallisuuden tarpeet tyydyttävät työn pysyvyys, riittävää toimeentulo, turvallinen työ ja työympäristö sekä oikeudenmukainen, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö. Isoja asioita, joihin vaikutetaan myös työmarkkinatasolla.

Työntekijä itse pyrkii kohti turvallisuutta huolehtimalla turvallisista, ergonomisista ja sujuvista työ- ja toimintatavoista. Työnantajan vastuulla on se, että työsuhdeasiat ja työolot ovat turvalliset ja oikeudenmukaiset. Turvallisuuden tarpeiden toteutumista voidaan arvioida esimerkiksi tilastojen avulla, arvioimalla riskejä ja kuulemalla työntekijöitä.

Vaarojen tunnistus tärkeää

Työympäristön fyysisten vaaratekijöiden tunnistamiseen ja ehkäisemiseen on paljon keinoja. Fyysiset vaaratekijät voivat liittyä esimerkiksi siisteyteen, meluun, valaistukseen, lämpötilaan, ilmastointiin, rakenteisiin tai kemiallisten aineiden käsittelyyn. Hyvä ja turvallinen työympäristö on avara, selkeä, harkiten mitoitettu, siisti, viihtyisä ja ihmistä tekniikan avulla tukeva.

Psyykkiset vaaratekijät ovat vaikeammin määriteltäviä: työpaikkakiusaaminen, -häirintä ja -syrjintä, väkivallan uhka tai muutokset työyhteisössä ja -tavoissa. Psyykkisesti turvalliseen työyhteisöön liittyvät oleellisesti tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, nopea hyvä tiedonkulku, mielekkäät työtehtävät sekä positiivinen, kannustava ilmapiiri.

Tapaturmien suhteen työpaikoilla pitää asettaa selkeät tavoitteet niiden vähentämiseksi ja soveltaa nolla tapaturmaa -ajattelua. Jokainen tapaturma on ennaltaehkäistävissä.

Edistykselliset organisaatiot

tukevat turvallisuuden edistämistä myös työmatkoilla ja vapaa-aikana. Nolla tapaturmaa -ajattelu tulisi ulottaa jokaisen yksilön arvoihin ja asenteisiin niin työssä, liikenteessä, kotona kuin vapaa-ajan harrastuksissa.

Turvallisuus on perusoikeus

Jokaisella on oltava oikeus ja mahdollisuus tulla terveenä töistä kotiin, kärsimättä tapaturmista, työperäisistä sairauksista, kiusaamisesta, häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta. Turvallisuus liittyy myös toimeentuloon ja työsuhteen pysyvyyteen. Pelko tai jatkuva epävarmuus heikentää työn tuloksellisuutta ja työhyvinvointia.

Turvallisuuden tarpeen vahvistumisessa ihmisen kannalta merkityksellistä on luottamuksen rakentaminen työpaikalla. Muutosten rinnalla tarvitaan myös riittävästi näyttöä toiminnan jatkuvuudesta ja organisaation kehittymisestä. Turvallisuus on ensisijaisesti esimiesten vastuulla, ja sitä on seurattava säännöllisesti ja systemaattisesti. Turvallisuuden pitää näkyä arjen valinnoissa, kaikilla tasoilla.

Työntekijän keinot huolehtia turvallisuuden tarpeista

  • aloitteellisuus ja aktiivinen osallistuminen työolojen kehittämiseen
  • ammattitaito, ylläpito ja kehittäminen
  • ennakoivat toimenpiteet turvallisuuden varmistamiseksi
  • ensiapukoulutus
  • epäkohtiin puuttuminen
  • läheltä piti / vaaratilanteiden raportointi
  • neuvottelu työsopimukseen liittyen
  • nosto-siirtoergonomiaan perehtyminen
  • oman työergonomian parantaminen
  • turvalliset työ- ja toimintatavat
  • turvallisuusohjeisiin ja -määräyksiin perehtyminen
  • työmatkaliikenneturvallisuuden parantaminen
  • työympäristön turvallisuustekijöiden havainnointi
  • yhteisten pelisääntöjen, ohjeiden ja määräysten noudattaminen

Turvallisuuden tarpeen arviointi-menetelmiä

  • auditointi
  • laatuarviointi
  • havainnoinnit, haastattelut, kyselyt
  • läheltä piti- ja vaaratilanteiden seuranta
  • riskien arviointi
  • sairauspoissaolotilastot
  • tapaturmatilastot
  • terveystarkastukset
  • työilmapiirikyselyt
  • työpaikkaselvitys ja -käynnit
  • väkivalta- tai uhkatilanteiden seuranta

Organisaation keinot huolehtia turvallisuuden tarpeista

  • aktiivinen ja asiantunteva työsuojelutoiminta
  • ergonomian kehittäminen
  • esteettömyyden edistäminen
  • muutoksiin varautumien
  • osallistuva työympäristön suunnittelu
  • palkkausjärjestelmien kehittäminen
  • perehdyttäminen, turvallisuuskoulutus
  • varhainen puuttuminen poissaoloihin
  • sairauspoissaolojen ja työtapaturmatilastojen käsittely
  • työhyvinvointipäivät
  • toimintaohjeet työpaikkakiusaamista vastaan
  • turvallisuuden kehittämishankkeet ja projektit
  • turvallisuusohjeet ja -keskustelut
  • turvallisuus- ja pelastussuunnitelma
  • työliikenneturvallisuuden edistäminen
  • työsuhteiden vakinaistaminen
  • työsuojelu- ja ensiapukoulutus
  • työsuojelun toimintaohjelma
  • työympäristön kehittämistoimenpiteet
  • vapaa-ajan turvallisuuden edistäminen

 

Lähteet ja lisätiedot:
Työturvallisuuskeskus TTK, tyoturva.fi
Saatavana julkaisu Työhyvinvoinnin portaat ja Työhyvinvoinnin portaat-työkirja.
Työturvallisuuskeskus järjestää
Työhyvinvoinnin portaat -kursseja.