Palkansaajien esittämistä vaihtoehtoista hallituksen tavoitteleman kilpailukykyhypyn saavuttamiseksi, ei edes keskustelu alkusyksyn yhteiskuntasopimusneuvotteluissa. Työantajat eivät ensinkään tuoneet ehdotuksiaan pöytään. Taimin päivänä hallitus sitten esitteli karmaisevan toimenpidelistansa: julkisen sektorin lomien lyhentäminen, sairauslomien karenssit, loppiainen ja helatorstai palkattomiksi, ylityö- ja sunnuntailisen leikkaaminen, yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksujen alentaminen. Toimenpiteet tehtäisiin pakottavalla lainsäädännöllä. Tässä ei ole järjen hiventä.
Kirkkohallitus julkaisi loppukesällä viime vuoden seurakuntatalouksien tilinpäätöksiin perustuvia taloustietoja. Tiedotteiden otsikointi kertoi, että seurakunnat onnistuivat supistamaan toimintakulujaan. Henkilöstökuluissa tämä tarkoitti 1,5 prosenttia eli henkilöstökulujen osuus toimintakuluista aleni 60,5 prosenttiin.
Palkollisten määriä kirkossa on tilastoitu vuodesta 1975 lähtien. Tilastointijärjestelmien muutokset vaikeuttavat ajanjaksojen vertailuja. Kuluvalla vuosituhannella koko henkilöstön, sisältää mm. määräaikaiset, ja henkilötyövuosien vähennys on molemmissa ryhmissä kolme prosenttia. Korvaani koskee kauhistelut yli 20 000 työntekijän kirkosta, viime vuonna 20 051. Luvut sisältävät kaikki virka- ja työsuhteiset yhteensä. Jos se muutetaan henkilötyövuosiksi, määrä vähenee reilun neljänneksen eli viime vuoden luku oli 14 213. Samaan aikaan kirkkoon kuului 4 034 235 ihmistä.
Seurakuntatalouksia eli itsenäisiä seurakuntia ja seurakuntayhtymiä oli yhteensä 295. Näistä itsenäisiä seurakuntia oli 262 ja seurakuntayhtymiä 33, joihin kuului 160 paikallisseurakuntaa. Vuosituhannen vaihteessa seurakuntatalouksia oli 465 ja seurakuntia 587. Muuttuvat seurakunta- ja henkilöstörakenteet ovat pysyvää todellisuutta. Näitä asioita ei pidä valmistella vain talouden näkökulmasta. Työhönsä ja työnantajaansa tutkimustenkin mukaan hyvin sitoutuneita diakonia- ja nuorisotyöntekijöitä puhdasverinen europuhe rasittaa ilman rakentavaa yhteistoimintaa. Fiksu työnantaja motivoi henkilöstöä antamalla vapautta ja vastuuta kehittää työtään sekä kannustaa tekemään toisin.
Hiippakuntien tuomiokapitulit ovat avainasemassa seurakuntien etsiessä yhteistyön muotoja toimintaedellytystensä turvaamiseksi. Tässä lehdessä kerrotaan kahden luottamusmiehen toiminnasta muutoksissa. Luottamusmies on osa sopimusjärjestelmää ja lähinnä jäsentä.
RIITTA HIEDANPÄÄ
toiminnanjohtaja, Dtl
riitta.hiedanpaa@dtl.fi
