Joskus työntekijän elämä päättyy, kun hän on työssäkäyvä. Työssäkäyvän isän, äidin tai puolison kuolema vaikuttaa perheenjäsenten talouteen.
Työntekijäin ryhmähenkivakuutusjärjestelmä syntyi vuonna 1977, kun työmarkkinajärjestöt olivat sopineet kuolemanvaraturvan järjestämisestä työnantajasopijapuolen työntekijöille. Turva päätettiin järjestää ryhmähenkivakuutuksena ja vakuutuksenantajina olivat yhteisvastuullisesti suomalaiset henkivakuutusyhtiöt.
Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen toimintamalli on säilynyt pitkälti samanlaisena. Työmarkkinaosapuolet sopivat edelleen vakuutussummiin ja ehtoihin tehtävistä muutoksista, joiden perusteella lasketaan vakuutusmaksun suuruus. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen piirissä oli vuoden 2013 lopussa noin 2 miljoonaa vakuutettua työntekijää. Kokonaiskorvausmeno oli yli 27 miljoonaa euroa.
KirVESTES Liite 18
Ryhmähenkivakuutus on osa kirkon virka- ja työehtosopimusta. Liitteen 18 mukaisesti seurakunnan palveluksessa olleen viranhaltijan/työntekijän kuoltua suoritetaan edunsaajalle rahallinen korvaus. Työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut kirkon palvelussuhteessa, joka kartuttaa eläkettä ja se on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden. Edunsaajina ovat puoliso, rekisteröidyssä parisuhteen puoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset. Edun määrään vaikuttaa kuolleen työntekijä ikä (2014: 4550 – 16.360€). Tapaturmaisesta kuolemasta myönnetään 50% korotus ja lasten määrä vaikuttaa kokonaisedunmäärään.
Korvauksen hakeminen
Vakuutussumman suorittamista varten on vakuutuksenantajalle (työantajan ottaman vakuutuksen vakuutusyhtiö) toimitettava vahvistetun lomakkeen mukainen hakemus. Siihen on liitettävä sellaiset vakuutettua ja edunsaajia koskevat virkatodistukset, joista käyvät ilmi vakuutetun nimi, syntymä- ja kuolinpäivä sekä edunsaajien nimet ja syntymäajat.
Tapaturmakorotuksen suorittamista varten on vakuutusyhtiölle toimitettava lääkärin antama kuolintodistus, joka osoittaa kuoleman tapaturmaksi, sekä vakuutuksenantajan pyynnöstä myös poliisitutkintapöytäkirja.
Muusta puolisosta kuin aviopuolisosta on vakuutuksenantajalle toimitettava kotipaikkatodistus tai muu vastaava todistus, josta käy ilmi yhdessä asuminen. Tarvittaessa on lisäksi toimitettava viranomaisen vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta sekä kirjallinen selvitys, josta käy ilmi, että hakemus avioliiton purkamisesta on vireillä. Lapsista on vakuutusyhtiölle toimitettava selvitys, joka osoittaa ne tuossa ehtokohdassa mainitut lapsena pitämisen edellytykset, jotka eivät käy ilmi virkatodistuksesta.
Lisätietoa osoitteesta http://www.trhv.fi/, KirVESTES liite 18
