Tätä kirjoittaessa yhteiskuntasopimus on lopultakin syntynyt. Työmarkkinaosapuolet ovat saaneet pitkän savotan valmiiksi;  viides yritys toi lopulta neuvottelutuloksen. Nähtäväksi  jää, hyväksyvätkö kaikki tehdyn sopimuksen.  Yhteiskuntasopimus toteutuessaan korvaa Sipilän hallituksen kilpailukykypaketin, jota yleisemmin kutsutaan pakkolaeiksi.

Kun hallitus viime vuonna julkaisi ehdotuksensa kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi, alkoi valtakunnassa ennennäkemätön polittinen trilleri. Matkan varrella nähtiin kariutuneita yhteiskuntasopimusneuvotteluja, poliittista mielenilmausta ja työnseisauksia, neuvotteluiden ulkopuolelle jättäytymistä, pääministerin TV-puhetta kansalle, hallituksen poukkoilevia esityksiä (esim. lomarahoista) ja niiden perumisia.

Hämmennyksen ja jopa pelon ilmapiiri oli laskeutunut yhteiskuntamme ylle. Yhtäältä oltiin huolissaan sopimusyhteiskunnan peruspilarien murtumisen uhasta, toisaalta tavallisen julkisen alan työntekijän lomien leikkausesityksestä. Allekirjoittaneeseenkin olivat yhteydessä useat kirkon työntekijät. Moni pelkäsi, että hallituksen esitykset automaattisesti toteutetaan sellaisenaan. Totta kuitenkin oli, että esityksistä on pitkä matka hyväksytyiksi laeiksi.

Nyt lopulta solmitun sopimuksen kirkon sektoria koskevia keskeisiä kohtia ovat mm:

  • Pitkiä lomia ei leikata
  • Sairausloma-ajan karenssi ei toteudu
  • Lomarahaa leikataan julkisella sektorilla 30% kolmen vuoden ajan vuosina 2017–2019
  • Työaikaa pidennetään 24h/vuodessa. Miten se tapahtuu, ratkaistaan sektori-
  • kohtaisesti
  • Paikallinen sopiminen
  • tulee myös kirkkoon
  • Palkantarkistuksia ei tehdä 2017

Neuvoteltua tulosta ei voi kaikilta osin pitää loistavana, mutta iso asia sopimuksen toteutuessa on pakkolakien peruuntuminen. Suomi säilyy sopimusyhteiskuntana pakottamisen sijaan. Hienoa on myös nykyisten lomien säilyminen. Pitkät lomat tasoittavat palkkaeroa yksityiseen sektoriin. Samoin sairausloma-ajan pysyminen karenssin ulko-puolella on viisas linjaus. Ansionmenetysten pelossa luultavasti moni menisi töihin oman terveytensä uhalla. Pallo on nyt työnantajalla ja hallituksella. Toivottavasti myös sieltä löytyy tahtoa sopimuksen hyväksymiseen maamme parhaaksi. Me työntekijät olemme nyt tehneet oman osamme. Sopimalla yhteisesti saavutetaan tulos, joka palvelee kaikkia par-haalla mahdollisella tavalla.

ILKKA KALLIOKOSKI
puheenjohtaja, KNT
puheenjohtaja@knt.fi