Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin kampuksella käynnistettiin opiskelijoiden hyvinvointia tukeva ryhmätoiminta.
Diakissa toteutettiin vuosina 2015–2016 oppilaitoksen sisäinen opiskeluhyvinvointihanke. Päätavoitteena hankkeessa oli kehittää vertaistukeen perustuvia ohjauksen ja tuen muotoja, jotka voisivat jatkaa toimintaansa ja palvella opiskelijoiden tarpeita myös hankkeen päätyttyä. Tästä näkökulmasta yksilöohjausta haluttiin laajentaa tarjoamalla opiskelijoille myös ryhmämuotoista toimintaa.
Ryhmien tavoitteena oli vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia sekä opiskelu- ja elämäntaitoja ja auttaa heitä selviytymään paremmin arjessa ja opiskelussa eteenpäin. Ryhmäprosessien aikana kävi ilmi, että kuraattorin palveluja yksilöllisesti käyttävien opiskelijoiden tarve yksilökeskusteluihin vähentyi merkittävästi niiden opiskelijoiden osalta, jotka osallistuivat ryhmätoimintaan.
Aarrekartalla ja Relax
Diakissa toteutetut ryhmät Aarrekartalla ja Relax edustivat muodoltaan tavoitteellista työryhmää, jossa jokainen opiskelija voi asettaa omat tavoitteensa arjenhallintansa parantamiseksi. Ryhmissä oli myös keskusteluryhmän elementtejä, joissa opiskelijoiden oli mahdollista halutessaan jakaa omia kokemuksia. Niitä työstettiin yhdessä keskustelemalla. Luottamuksellisen ja hyväksyvän ilmapiirin luominen oli keskeistä, ja siinä painottui sekä ohjaajien että osallistujien tärkeä rooli.
Diakissa toteutetuissa ryhmissä tärkeässä roolissa olivat rentoutumiseen ja tietoiseen länäoloon liittyvät taidot. Tietoisuustaitojen kehittämisellä tarkoitetaan hyväksyvää tietoista läsnäolon harjoittelemista ja kykyä oppia havainnoimaan mielen tuottamia ajatuksia ja kokemuksia.
Sekä Aarrekartalla- että Relax-ryhmässä oli kaksi ohjaajaa (kuraattori ja opinto-ohjaaja), jotka toimivat myös ammattikorkeakoulun lehtoreina ja opettajina. Ryhmän koko vaihteli pienestä 5 hengen ryhmästä 13 osallistujaan. Ryhmät kokoontuivat noin viikon välein 4–5 kertaa 2–2,5 tuntia kerralla. Osallistujat edustivat eri koulutusryhmiä: sosionomi, sosionomi-diakoni, sosionomi-kirkon nuorisotyönohjaaja sekä sairaanhoitaja ja sairaanhoitaja-diakonissa. Ryhmissä oli osallistujia sekä opintojen alku-, keski- että loppuvaiheesta. Osallistujien ikä vaihteli 20-vuotiaista keski-ikäisiin.
Tukea arjen ongelmiin
Aarrekartalla-ryhmiä ohjaavalla opinto-ohjaajalla oli myös psykodraamaohjaajan koulutus. Tämä mahdollisti myös psykodraaman menetelmien käytön erilaisia opiskeluun liittyviä tilanteita tarkasteltaessa. Aarrekartalla-ryhmissä teemat nousivat osittain Nyyti ry:n elämäntaitokurssin materiaalista, jonka koulutuksen molemmat ohjaajat olivat käyneet. Lähtökohtana kuitenkin oli, että ryhmissä keskityttäisiin opiskelijoiden itsensä esille tuomiin asioihin ja sisältöä painotettaisiin näiden teemojen mukaan. Yksi hyvin keskeinen teema oli opiskelijan arjen hallinta. Kaikkia ryhmiin osallistuneita yhdisti opiskelijan kiireinen arki. Tilanteita käsiteltiin toiminnallisilla menetelmillä kuten psykodraamaa hyödyntämällä. Ryhmissä harjoiteltiin myös konkreettista rentoutumista.
Relax-ryhmissä sisältö painottui selkeästi stressinhallintaan. Ohjaajat käyttivät paljon aikaa sopivan ilmapiirin luomiseksi. Ryhmissä hyödynnettiin myös jonkin verran Nyytin elämän-taitokurssin kirjallista materiaalia. Toinen ryhmän ohjaajista oli myös retriittiohjaaja, ja Relax-ryhmien sisältö oli melko toiminnallinen. Menetelminä käytettiin tietoisuustaitojen ja rentoutumismenetelmien opettelua. Viimeisellä kerralla ryhmissä oli myös mukana koulu-tettu mindfullness-ohjaaja. Teemat olivat etukäteen mietittyjä, mutta opiskelijat tekivät jokaisesta ryhmästä oman näköisensä nostamalla esille niitä asioita, joita he miettivät ja mihin he toivoivat erityistä tukea. Opiskelijoita ahdistivat mm. opinnäytetyön tekeminen ja rästiin jääneet tehtävät. Ryhmässä mietittiin konkreettisia ratkaisuja tilanteesta eteenpäin pääsemiseksi.
Kiittävää palautetta
Relax-ryhmään osallistunut 47-vuotias sairaanhoitajaksi opiskeleva nainen kertoi ilmoittautuneensa ryhmään helpottaakseen omaa stressiään. Hän oli kuullut ryhmästä kurssikaver-iltaan, joka oli osallistunut aiemmin toteutettuun ryhmään.
”Mä haluun itelle jotain niinku millä tavalla pystyn helpottaa mun stressiä etsiä uusia keinoja siihen ja sit mä näin tällaisen…enkä mä puhunu siitä kenellekään muulle sitten ja ilmoittauduin siihen.”
Aarrekartalla-ryhmään osallistunut, sosionomiksi opiskeleva 33-vuotias nainen kertoi syyksi tarpeen kohdata vertaisia sekä saada hyvinvointia ja rytmiä arkeen.
”Kaipasin sekä hyvinvointia/hallintaa ja rytmiä arkeeni, että lyhytaikaistakin yhteisöä, johon kuulua. Opintojeni viivästyttyä ja minun ollessa yksin kotona tuskailemassa opinnäytetyöni kanssa koin tärkeäksi mahdollisuuden lähteä pois neljän seinän sisältä, kohdata (tavalla tai toisella) vertaisia, ja päästä reflektoimaan ajatuksiani heidän ja teidän kahden ihanan ryhmänohjaajan kanssa.”
Haastateltavilta kysyttiin mieleen jäänyttä konkreettista
toimintamallia, oivallusta tai tapaa, joka olisi jäänyt elämään ryhmän loppumisen jälkeen ja joka olisi helpottanut elämää opiskelijana ja arjessa. Relax-ryhmään osallistunut opiskelija koki, että hän oli saanut ryh-mästä välineitä oman ajankäyttönsä suunnitteluun ja stressin hallintaan oppien rentoutumista ja läsnäolon taitoa. Aarrekartalla-ryhmässä ollut opiskelija puolestaan koki merkitykselliseksi itsemyötätunnon ja arjen hyvinvoinnin elementtien lisääntymisen.
Ryhmistä tullut palaute oli kokonaisuudessaan erittäin myönteistä. Toimintaa kehitetään Diakissa edelleen, ja Relax-ryhmää tarjotaan opiskelijoille hieman muokattuna jatkossakin.
Maarit Heusala & Mia Mäkinen, Diakonia-ammattikorkeakoulu
