Erityisnuorisotyönohjaaja Pasi Toivola on katusovittelun ammattilainen.
Pasi Toivola, 45, valmistui 1995 nuoriso-ohjaajaksi Suolahden Keski-Suomen opistosta. Vuonna 2001 Toivola sai valmiiksi sosionomi-diakonin tutkinnon Pieksämäen diakonia-ammattikorkeakoulusta. Jyväskylän seurakunnan Vaajakosken alueen erityisnuorisotyönohjaajan virassa hän on työskennellyt jo 17 vuotta.
Maaliskuussa 2017 Jyväskylässä alkoi kokeiluna katusovittelutoiminta, johon Toivola lähti mukaan yhdessä Aseman Lapset ry:n työntekijän Milla Kakon kanssa. Nyt katusovittelutoiminta on ollut virallisena toimintana Jyväskylän alueella noin kuukauden. Mukana toiminnassa on Pasin ja Millan lisäksi 7–8 vapaaehtoista. He kaikki ovat käyneet Aseman Lapset ry:n Heikki Turkan ja Virpi Roposen katusovittelukoulutuksen.
– Tyypillisimmin nuori jää kiinni näpistyksestä ja muista varkauksista. Kun nuori jää ensimmäistä kertaa kiinni, voidaan tehdä kahden sovittelijan kanssa sovittelusopimus. Sovitteluun tarvitaan aina nuoren ja hänen vanhempiensa suostumus, Pasi kertoo.
Aika tärkein työkalu
Pasilla on jo yksi onnistunut sovittelu takana.
– Katusovittelutoiminnassa rikoksen tehnyt nuori tulee kuulluksi ja myös rikoksen uhri kertoo oman versionsa. Sitten yhdessä mietitään, miten nuori voi korvata ja hyvittää rikoksensa. Joskus se voi olla pelkkä anteeksipyyntö. Rahallinen korvaus on aina viimeisin vaihtoehto. Nuori ymmärtää yleensä parhaiten tekojensa seuraukset, kun joutuu konkreettisesti sovittamaan rikoksen, esimerkiksi siivoamalla.
Pasi kokee tekevänsä pikemminkin löytävää kuin etsivää työtä.
– Tärkein työkaluni on nuorille annettava aika. Katusovittelutoiminnan hyöty on juuri siinä, että joku näkee ja laittaa rajat ja tekee lopun hölmöilylle.
—————————————————————————————————
Sovittelua on monenlaista
• Sovittelun juuret ovat yli 20 vuoden takana. Vantaalla alkoi 1983 kaksivuotinen kokeilu, joka oli samalla Suomen Akatemian rahoittama tutkimus sovittelumenettelystä rikosasioissa. Alkuperäisenä kohderyhmänä olivat nuoret rikoksentekijät, mutta pian myös aikuiset tulivat kohderyhmiksi. Kokeilussa olivat mukana Helsingin yliopisto, kirkon kriminaalityö ja Vantaan seurakuntayhtymä.
• Suomessa on 32 sovittelutoimistoa tai toimipistettä. Sovittelutoimistojen toimintaan kuuluu mm. rikos- ja riita-asioiden sovittelupalveluiden järjestäminen, valtakunnallinen koordinointi ja kehittäminen.
• Sovittelutoimistoissa työskentelee sovittelun ammattihenkilöstöä ja vapaaehtoissovittelijoita. Vapaaehtoiset toimivat ammattihenkilöstön ohjauksessa ja valvonnassa. Sovittelun käytännön toteutuksesta vastaa lain perusteella toimialueen sovittelutoimisto.
• Työyhteisösovittelussa ratkaistaan työyhteisöissä olevia konflikteja. Verso-vertais-sovittelu on tarkoitettu koululaisten vertaissovittelumuodoksi. Perheasioiden sovittelua hoitavat muun muassa seurakuntien perheasiainneuvottelukeskukset. Käräjäoikeuksissa voidaan sovitella riita-asioita ja lasten huoltoriita-asioita tuomioistuinsovittelussa. Nuoriin kohdistuva katusovittelu on alkanut levitä Helsingin seudulta myös muihin kaupunkeihin.
Lähde: Jarmo Lusa,
Etelä-Pohjanmaan sovittelutoimiston johtaja
————————————————————————————————–
Teksti Tanja Puhakka
Kuva Hannu Keränen
