Suomessa on pitkään ollut kolme palkansaajakeskusjärjestöä Akava, SAK ja STTK. Järjestöt ovat toimineet osapuolena palkkaratkaisuissa ja olleet kehittämässä laajasti työelämälainsäädäntöä. Järjestäytymisaste on vuosikymmenten aikana vähitellen laskenut, vaikka kolme neljästä palkansaajasta kuuluu liittoon. Työmarkkinoilla on kuitenkin jo 15 % työntekijöitä, jotka ovat vain työttömyyskassan jäseniä.
Maan vaikea taloustilanne luo paineita myös palkansaajien yhteisvoiman tiivistämiseen. Työttömyyden kasvu tuntuu myös keskusjärjestöjen ja liittojen taloudessa. Kun vain niukkuutta on jaettavana, tulee mietittäväksi voimien yhdistäminen. Keskustelu keskusjärjestöjen yhdistämisestä ei ole uusi. Sitä on käyty viimeksi viime vuosikymmenellä. Kun työmarkkinoilla on työrauha ja työllisyys- ja kasvusopimuksen neuvotteluiden aloittamiseen oli vielä tovi aikaa, SAK:n ja STTK:n sisällä on ollut tarve miettiä ja valmistella keskusjärjestöjen yhdistämistä.
25.11.2014 tuli tietoon, että 22 ammattijärjestöjen puheenjohtajaa kokoontui Hotelli Tornissa ja ilmoittivat tiedotteellaan aikeestaan käynnistää selvityksen uuden keskusjärjestön perustamisesta. Kolme akavalaisten liittojen johtajaa oli saanut kutsun tähän tapaamiseen.
19.1.2015 Marina Congress Centeriin kokoontuneeseen ammattiliittojen yhteiseen tapaamiseen tuli kutsu kaikille ammattijärjestöille. Osallistujia keskustelutilaisuudessa oli 73:sta järjestöstä. Monet akavalaiset liitot osallistuivat tähän keskustelutilaisuuteen, koska halusivat saada hankkeesta ensikäden tietoa ja halusivat viestiä yhteistyön merkitystä tulevaisuudessakin. Myös KNT:n ja Dtl:n toiminnanjohtajat osallistuivat tähän tilaisuuteen. Käytettyjen puheenvuorojen perusteella kokouksen puheenjohtajisto totesi, että uuden keskusjärjestön valmistelu käynnistyy ja tavoitteena on, että se aloittaa toimintansa 2017 vuoden alusta. Kaikille järjestöille tulisi kutsu vielä erikseen varsinaisen selvitystyön tekemiseen.
10.2.2015 mennessä kukin ammattijärjestö joutui vastaamaan kutsuun selvitystyöhön osallistumisesta. KNT ja Dtl ovat käsitelleet omissa hallinnoissaan keskusjärjestökysymystä. Meille oli itsestään selvää olla osallistumatta selvitystyöhön. Haluamme olla tukemassa itsenäisen Akavan kehittämistä. Dtl on ollut Akavan jäsen vuodesta 1973 saakka. KNT:n erosi v. 2009 STTK:laisesta järjestöstä antaakseen ja saadakseen yhteisvoimaa Akavassa kirkon sektorin edunvalvontaan ja hengellisen työn erityiskysymyksiin.
Akavan jäsenjärjestöistä kaksi järjestöä on ilmoittanut selvitystyöhön mukaanmenosta. Annettuun takarajaan mennessä 42 palkansaajaliittoa on valmis aloittamaan suunnittelutyön. Uusi järjestö muodostetaan näillä näkymin SAK:n ja STTK:n liittojen voimin. Jää nähtäväksi siirtyykö järjestöjä myös Akavaan. Akava säilyy korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden, erityistä osaamista vaativien ammattiryhmien, ammatinharjoittajien, esimiesten ja yrittäjien keskusjärjestönä, jonka liittoihin kuuluu tällä hetkellä 600 000 jäsentä.
