Koulutuksen uudet tuulet

518
13362

Rajaton kampus on yksi esimerkki koulutuksessa puhaltavista muutoksista. Opiskelijan ei tarvitse istua pulpetissa, vaan hän voi saada koulutustaseurakunnassa,
leirikeskuksessa tai kansanopistossa. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot virittelevät erinäisiä yhteistyökuvioita.

Suomessa korkeakoulujärjestelmä toimii duaalimallina, jossa korkeakoulut on jaettu tutkimusta painottaviin yliopistoihin ja käytäntöön painottaviin ammattikorkeakouluihin. Duaalimallia on haluttu kehittää, ja tulevaisuudessa mahdollista voisikin olla ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistäminen näiden niin halutessa.

Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakin rehtorin Jorma Niemelän mukaan suomalaisessa koulutuskeskustelussa on liikaa kysymys siitä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Sen sijaan tulisi lähteä siitä, millä tavalla ammattikorkeakoulu voisi parhaiten palvella suomalaista yhteiskuntaa. Kun mietitään pienten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen järkevää yhteistyötä, pitäisi pyrkiä luonteviin ratkaisuihin väkisin tehtyjen sijaan, Niemelä korostaa ja mainitsee kaksi mahdollista Diakille luontevaa yhteistyöratkaisua:

– Löytyisikö eurooppalainen koalitio, joka voisi olla uudentyyppinen korkeakoulu? Toinen vaihtoehto voisi olla Diakissa jo toteutettava, läheinen yhteistyö toisen itsenäisyyttään varjelevan yksityisen ammattikorkeakoulun kanssa. Pyrimme Arcadan kanssa luomaan strategisen liittouman, joka tuo synergiahyödyt, mutta säilyttää molempien itsenäisyyden ja omaleimaisuuden.

Diakissa on aina ollut yhteistyötä yliopistojen kanssa, mutta tällä hetkellä Diakiin otetaan ennätysmäisen paljon yhteyttä toiveena yhteinen kouluttaminen tai yhteiset hankehaut.

Pisimmällä on yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa huono-osaisten palveluihin liittyen. Taustalla on hyvät kokemukset Kuopion yliopiston kanssa, josta Diakiin jäi sosiaali- ja terveystalouden tutkimuspalveluja pysyväksi toiminnaksi.

Diakilla on Niemelän mukaan myös erittäin merkittävää hankeyhteistyötä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanssa niin huono-osaisten palveluiden kehittämisessä kuin sosiaalisen kuntoutuksessakin.

Diak houkuttelee – mutta haasteita riittää

Kuluneen kevään yhteishaussa hakijoita Diakiin oli ennätysmäärä: Diakin suomenkielinen koulutus oli ammattikorkeakoulujen vertailussa kuudenneksi vetovoimaisin.

– Näin korkealla Diak ei ole tainnut olla koskaan, muistelee Diakin vararehtori Pirjo Hakala. Diak menestyi hyvin myös kaikkia korkeakouluja verrattaessa: Diak oli yhdennellätoista sijalla.

Diakin yhteiskunnalliset koulutukset kiinnostavat kaksoistutkintoja enemmän. Kirkollisista koulutuksista diakonikoulutus vetää parhaiten. Pääkaupunkiseudun diakonissakoulutukseen on ollut vähän hakijoita jo jonkin aikaa. Diakissa mietitäänkin miten diakonissakoulutusta voisi brändätä uudelleen. Tällä hetkellä 70–80 prosenttia diakonissoista työllistyy terveydenhuoltoon.

– Tässä on varmasti haastetta jatkossakin, pohtii Diakin Kirkko ja yhteiskunta -osaamisalueen johtaja Matti Helin.

– Tarvitaan yhteistyötä kirkon kanssa. Palkkaus ja työpaikkojen vähäisyys ovat varmasti osatekijöitä. Keskustelu koulutuksesta on tärkeää työelämän ja kirkon eri toimijoiden kanssa. On tärkeää nähdä myös, miten kirkon nuorisotyö kaiken kaikkiaan voi, koska sillä varmasti on vaikutusta hakeutumiseen kirkon työhön, Helin arvioi.

Diakissa nähdään merkittävänä arvona myös yhteiskunnan tehtäviin kouluttaminen, muistuttaa Pirjo Hakala.

– On tärkeää, että yhteiskunnassa on työntekijöitä, joilla on uskontotuntemusta, ymmärrystä ihmisen kokonaisvaltaisuudesta ja spirituaalisuudesta. Myös piispat ovat sanoittaneet yhteisessä tapaamisissamme tämän olevan kirkon näkökulmasta tärkeä arvo, Hakala toteaa.

Rajaton kampus

Rajaton kampus on Diakin toimintafilosofia, jossa sekä opiskelijoita että työelämää palvellaan ilman toiminnan sitomista tiettyjen seinien sisälle. Koulutusta on pyritty viemään tarpeen mukaan myös muualle kuin kampuksille: Turussa koulutusta on järjestetty seurakuntayhtymän tiloissa, Kuopiossa taas leirikeskuksessa, Lapualla kansanopistossa. Tämä onnistuu, jos riittävä määrä koulutettuja löytyy.

Rajattomaan Diakin opetukseen voi avoimen ammattikorkeakoulun kautta osallistua myös lähes kuka tahansa. Opinnot on suunniteltu siten, että ne on mahdollista suorittaa työn ohessa ja että ne sopivat sisällöltään seurakuntien työntekijöiden lisäksi luottamushenkilöille, vapaaehtoisille ja jokaiselle kiinnostuneille. Esimerkiksi vapaaehtoiset voivat suorittaa 5 opintopisteen Yhteisön rakentaja -koulutuksen Diakin ympäri maata tulevissa uudenlaisissa oppimisen ympäristöissä, yhteisöpajoissa.

Tohtoriksi Diakin jälkeen

Pirjo Hakala kertoo, että tällä hetkellä Diakin opiskelija voi suorittaa eurooppalaisen yhteistutkinnon, European Master in Diaconia and Christian Social Praticen, diakonia-alan verkoston korkeakouluissa. Master-tutkinnon rakenne on kaikissa korkeakouluissa sama, samoin sisältöjen painopisteet. Oppilaitokset sitoutuvat toteuttamaan tutkinnossa myös yhden lukukauden opinnot englanniksi.

Euroopassa ollaan Suomea pidemmällä amk-tutkintojen tunnustamisessa jatko-opintoihin hakeutumisessa. Kansainvälisen asiantuntijaryhmän maaliskuussa julkaistu suositus Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi ehdottaa kehittämistarpeiksi korkeakoulujen yhteistyön esteiden purkamista ja opintopolkujen joustavuuden kehittämistä.

– Meillä on lahjakkaita opiskelijoita, jotka voisivat edetä jatko-opintoihin aina tohtorin tutkintoon saakka. Suomessa se ei onnistu kovin helposti, harmittelee Jorma Niemelä.
Suomessa siirtymiseen tarvitaan laajat siltaopinnot. Sen sijaan Diakin yhteistyökumppani Diakonhjemmet University College Oslossa on saanut laajat tohtorikoulutusoikeudet ja toivottaa Diakin opiskelijat tervetulleiksi Diakoniaan painottuvaan tohtoriohjelmaan. Yliopistolla on myös stipendiaattiohjelma, josta on mahdollisuus hakea stipendejä.

Suomessa vastaavanlainen siirtyminen vaatisi Niemelän mukaan ennen kaikkea asennemuutosta. Taustalla saattaa olla myös tohtoreiden suuret työttömyysluvut.

– Eikö silloin juuri olisi tarvetta OECD:n ehdottamille käytäntölähtöisille tohtoriohjelmille, professional doctoreille, jotka tulevat ja lähtevät työelämän keskeltä? hän pohtii.

Erityisnuorisotyön erikoistumiskoulutus

Diakissa valmistellaan uutta erityisnuorisotyön erikoistumiskoulutusta, josta hakemus opetus- ja kulttuuriministeriöön on lähtenyt tänä keväänä. Erityisnuorisotyölle on tarvetta yhteiskunnassa, ja siksi seurakuntien nuorisotyöntekijöille sekä järjestöjen ja kuntien työntekijöille suunnitellaan 30 opintopisteen opintokokonaisuutta.

Diak olisi koulutuksen toteutuessa koordinoija ja toteuttaja. Mukana on ministeriön edellyttämien vaatimusten mukaisesti myös vähintään puolet muita alan koulutustahoja. Vastaavasti Diak on mukana hankkeissa, joissa jokin ammattikorkeakouluista valmistelee koulutusta ja muut tulevat mukaan tarjoamalla asiantuntemusta tai koulutuksen toteuttamista.
– Tällä hetkellä ei ole suunnitteilla muuta nuorisotyöhön liittyvää, kertoo Matti Helin.
– Siksi uskomme erityisnuorisotyön erikoistumiskoulutuksen toteutumiseen.

dino_koulutuksen_uudet_2

—————————————————————————————————–

Ivalossa sairaanhoitaja-diakonissaksi

Keväällä 2016 Diak aloittaa sairaanhoitaja-diakonissojen koulutuksen Ivalossa. Hakijoita 15 aloituspaikan koulutukseen oli 78, joista ensisijaisia hakijoita oli 64. Koulutuksen taustalla olivat alueen tarpeet ja toiveet kouluttaa saamelaisalueen kulttuurin tuntevia ammattilaisia. Ivalossa toteutettavalla hakukohteella voitiin varmistaa, että juuri saamelaisalueelta olevat koulutusta toivoneet pääsevät koulutukseen.

Saamelaisalueen koulutuskeskus toimii Diakin yhteistyökumppanina ja asiantuntemuksen tuojana. Myös lähijaksot toteutuvat koulutuskeskuksen tiloissa. Opetussuunnitelmat muokataan lisäämällä niihin saamelaiskulttuurin tuntemusta ja siihen liittyviä sisältöjä koko 4 vuoden opintojen ajan. Opetuksen toteutustapana on monimuotomalli, jossa lähipetusta on muutama päivä kuukaudessa.

Koulutuksen järjestämiseen yhteistyötä ja asiantuntemusta saadaan myös alueen seurakunnista, jotka tulevat olemaan mukana Ivalossa Diakin luomassa uudessa yhteisöpajatoiminnassa.

—————————————————————————————————–

Uutta koulutusta Tampereella

Diak aloittaa Tampereella vuoden alussa 2016 perustutkinto-koulutuksen, jossa voi opiskella monimuotona sosionomi-diakoniksi, sosionomi-kirkon nuorisotyönohjaajaksi tai sosionomi-kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajaksi. Koulutus toteutuu Diakin ja Tampereen seurakuntayhtymän omistaman Martinus-säätiön yhteistyönä. Tampereelle ei siis perusteta erillistä yksikköä vaan tehostetaan yhteistyötä Martinus-säätiön kanssa.

Aiemmin yhteistyötä on ollut kirkollisten muuntokoulutusten järjestämisessä, jossa vanhoja tutkintoja on ollut mahdollista päivittää amk-tutkinnoiksi. Nyt tavoitteena on erityisesti diakonian osaamisympäristöjen kehittäminen. Ensimmäistä kertaa onkin mahdollista suorittaa perustutkinto Tampereella monimuotomallilla.

Matti Helin kertoo Tampereella toteutuvan yhteistyön olevan mielenkiintoinen konsepti erityisesti siksi, että yhteistyötä tehdään hyvin läheisesti seurakuntayhtymän kanssa.
– Menemme hyvin läheisesti työelämän sisään koulutuksen kanssa, sillä osa koulutuksista tulee toteutumaan yhteisö-pajoissa seurakuntaelämän keskellä.

518 KOMMENTIT

JÄTÄ VASTAUS