Heikko työllisyystilanne ja lisääntynyt korkeakoulutettujen työttömyys näkyvät akavalaisten luottamusmiesten arjessa. Yhteistoimintaneuvottelujen puutteet lisäävät luottamusmiesten paineita. Varsinkin heikko tiedonsaanti kaihertaa.
– Työntekijöiden edustajille annetaan vain minimitiedot, ja nekin vasta väännön jälkeen, yksi luottamusmies purkautuu Akavan kyselytutkimuksessa.
Akava toteutti luottamusmiesten kokemuksia ja näkemyksiä kartoittavan barometrin nyt ensimmäistä kertaa. Tulokset antavat aihetta pohtia yt-lain remontointia.
Luottamusmiesbarometri osoittaa, että yli puolet yksityisen sektorin luottamusmiehistä joutuu hoitamaan irtisanomis- ja lomautustilanteita. Valtion ja kuntien luottamusmiehille on tuttua, että väki vähenee, kun eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata ketään eikä määräaikaisia vakinaisteta.
Akavan johtaja Maria Löfgren yllättyi yksityisen sektorin irtisanomistilanteiden yleisyydestä. Tutkimus näytti, että akavalaisten luottamusmiesten edustamiin aloihin ja työntekijöihin kohdistuu irtisanomisia ounasteltuakin enemmän. Luottamusmiesten mahdollisuudet vaikuttaa irtisanomisten vaihtoehtoihin ja henkilöstön asemaan liittyvään suunnitteluun ovat puutteelliset.
– Jos henkilöstöedustaja otettaisiin kaikilla aloilla, myös sopimuksettomilla, vakavasti mukaan yhteistoimintaan, eivät irtisanomiset olisi yhtä yleisiä, Löfgren toteaa. Hän ennakoi, ettei julkinen sektorikaan välty irtisanomisaalloilta.
– Pahoin pelkään että julkisella sektorilla on nähty vasta alku. Irtisanomiset lisääntyvät sielläkin.
Sanelu ei ole yhteistoimintaa
Ylemmät toimihenkilöt YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäki kiinnittää huomion siihen, että luottamushenkilöt ovat tyytymättömiä neuvotteluprosessiin. Hänestä tapa toteuttaa tuotannollis-taloudellisia yhteistoimintaneuvotteluja on lähtökohtaisesti epätasapainoinen.
– Yt-neuvottelut ovat nyt enimmäkseen yksipuolista sanelua. Ei se ole yhteistoimintaa, Hankamäki kiteyttää.
Neuvottelujärjestön pääsihteeri tarkastelee yhteistoiminnan toteutumista myös paikallisen sopimisen näkökulmasta. Paikallinen neuvottelu ja sopiminen ovat välineitä, joilla voitaisiin parantaa yritysten elinkelpoisuutta ja tuottavuutta. Mutta huonosti toteutetut tuotannollis-taloudelliset yt-neuvottelut rasittavat paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.
Hankamäen mielestä yt-laki olisi remontin tarpeessa.
– Neuvottelumekanismeja pitäisi muokata niin, että ne edistäisivät neuvottelutasapainoa ja aitoa neuvottelua.
Lisää ymmärrystä neuvottelupöytiin
Hankamäki peräänkuuluttaa lisää ymmärrystä neuvottelupöydän molemmille puolille. Eikä kyse ole vain tietopohjasta. Työlain tuntemus ei riitä. Tarvitaan kykyä neuvotella ja ymmärtää neuvotteluprosessia.
– Neuvottelutasapainon ja luottamuksen kannalta on oleellista, että luottamusmies ja henkilöstö ymmärtävät asioiden taustat ja sen, mihin tulisi pyrkiä ja miksi.
Yksi konkreettinen ongelma on, että luottamusmiehet saattavat edustaa jopa satoja työntekijöitä, jotka vielä työskentelevät eri työpaikoilla. Tilanne on mahdoton pelkästään ajankäytön kannalta, kun ylempien toimihenkilöiden luottamusmies hoitaa tehtävää oman toimen ohella.
– Monet mittarit näyttävät, että luottamusmiesten kuormitus on ainakin ajoittain liian suuri. Jossain kulkee raja, kuinka monta henkilöä voi edustaa.
Hankamäkeä ei yllätä, että yksityisen ja julkisen sektorin luottamusmiehet painiskelevat erilaisten kysymysten kanssa, sillä yritysten ja julkishallinnon lähtökohdat ja pyrkimykset eroavat. Julkinen sektori yrittää pitää henkilöstökulut aisoissa säästöpaineiden vuoksi. Yritykset puolestaan reagoivat globaaliin talouskehitykseen ja kulutuskysyntään.
– Olisi kaikkien etu, että vienti lähtisi liikkeelle. Viennin kasvu kohentaisi muitakin kuin vientialoja.
——————————————————————————————
Akavan luottamusmiesbarometri
• Kysely akavalaisille luottamusmiehille
• Kysely tehtiin tammikuussa 2015
• Sähköinen kysely toimitettiin 2 139 vastaanottajalle
• Vastaanottajat edustavat noin 168 300 henkilöä
• Kyselyyn vastasi 835 luottamusmiestä (39 % vastaanottajista)
• Tulokset julkistettiin 18.5.2015
• Kysely aiotaan toistaa kahden vuoden välein
——————————————————————————————
Suunnitelmista laistetaan
Yhteistoimintalain mukaan työpaikoilla on laadittava vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Akavan luottamusmies-barometrista ilmenee, että lain vaatimus ei toteudu läheskään aina. Puutetta ei sovi vähätellä, sillä suunnittelu auttaisi henkilöstöä pitämään yllä ja syventämään ammattitaitoa. Näin vältettäisiin tilanteita, joissa samaan aikaan laitetaan väkeä ulos ja rekrytoidaan uusia työntekijöitä.
YTN:n Teemu Hankamäki uskoo, että hyvin hoidetulla koulutus- ja henkilöstösuunnittelulla voitaisiin vähentää tuotannollis-taloudellisten yt-neuvotteluiden tarvetta.
Akavan Maria Löfgrenin mukaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laiminlyöntiin on mietitty sanktioita. Ne sopivat kuitenkin huonosti yhteistoiminnan henkeen. Ainakin Irtisanomistilanteissa voitaisiin silti arvioida, onko henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tehty asianmukaisesti. Jos ne eivät kuulu työpaikan normaaliin toimintaan, yt-neuvotteluiden kestoa voitaisiin pidentää.
——————————————————————————————