Tietoista työhyvinvointia kehittämässä

541
11542

Visiona on sellainen työnantaja, joka arvostaa työntekijöiden osaamista ja tukee heidän jaksamistaan. Visiota kohti kuljetaan johtajuuden ja esimiestyön kehittämisen, työterveyden ja työturvallisuuden,henkilöstön työssä jaksamisen tukemisen, työyhteisöviestinnän sekä rakennemuutoksiin valmistautumisen kautta.

Työntekijöistä on pidettävä huolta

Hyvä työ -ohjelman taustalla oli tarve vahvistaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Terveydenkartoitusta päätettiin kokeilla nettipohjaisena terveyskyselynä, johon saatiin avustus kirkkohallituksesta. Kyselystä koottiin raportit liikennevaloperiaatteella, jossa punaisen tuloksen saaneet haastateltiin ja ensimmäiset kuntouttavat ryhmät muodostettiin.

– Kun toimintakuluista 65 prosenttia on henkilöstökuluja, on työntekijöiden hyvinvoinnista pidettävä huolta. Se ei ole ilmaista, mutta ehdottoman tärkeää, painottaa seurakuntayhtymän hallintojohtaja Jorma Korpela, joka toimii myös työsuojelupäällikkönä.

– Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus kokea työniloa. Pitkät työpäivät eivät lisää jaksamista ja virkistäytymistä vapaa-ajalla.

Työsuojelurahastolla on ollut merkittävä rooli työhyvinvoinnin tietoisessa kehittämisessä. Aikaisemmin piti kokeilla uutta, nyt työsuojelurahasto rahoittaa olemassa olevien käytäntöjen kehittämistä ja uudistamista. Ohjelman kustannusarvio on noin 70 500 euroa, josta työsuojelurahastosta tukea on saatu puolet.

Jorma Korpela painottaa, että johdolla on oltava halu uudistua, kehittää ja innostaa. Esimiestoiminnan kautta luodaan hyviä työolosuhteita.

– Jos johtaminen ei ole laadukasta ja hyvää, niin vielä vaikeampaa työntekijöiden on tehdä työnsä hyvin.

Dino 3-15 pääj Kotka kuvat Hannu Keränen (114)

Diakoniatyöntekijä Anne Kuusisto, hallintojohtaja Jorma Korpela ja nuorisotyönohjaaja Marko Lamminen kehittävät työhyvinvointia.

Työnantaja liikuttaa

Ohjelman ytimessä oleva työntekijöiden työhyvinvoinnin vahvistaminen on näkynyt liikkumisen tukemisena.

– Uutta ovat olleet erityisesti terveyskyselyn myötä työterveyshuollon tekemät poiminnat liikuntaryhmiin, kertoo kevään liikuntaryhmässä mukana ollut Kotkan seurakunnan diakoniatyöntekijä Anne Kuusisto.

Liikuttajaporukka on ohjelman myötä tullut kokeilu, jossa Kymin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Marko Lamminen on mukana. Liikuttajaporukkaan kuuluu viisi työntekijää, joiden tehtävänä on innostaa työkavereita liikkumaan esimerkiksi tempauksien, sauvakävelyn tai kuntosaliryhmien kautta. Tarkoituksena olisi saada aikaan enemmän myös seurakuntarajat ylittävää toimintaa.

Syksyllä henkilöstölle avautuu Wellnessmeny -nettiterveysportaali, jonne tulee terveys- ja liikuntaohjeita sekä tietoutta työhyvinvoinnista.

Omatoimisen liikunnan tueksi aloitetaan syyskuussa sähköinen terveysvalmennus, jossa työntekijä saa mobiililaitteeseen kahdeksan viikon mittaisen huippuasiantuntijoiden laatiman harjoitusohjelman.

– Valittavana on eritasoisia liikuntaohjelmia, toimintakykyohjelma tai painonhallinnan ohjelma. Viikoittaiset harjoitteet, ohjeet ja videot lähetetään mobiililaitteeseen, jossa treenaaja kirjaa ne suoritetuiksi, kertoo mobiilisovellusta rakentamassa ollut asiantuntija Tapani Tohka.

Rohkeutta uudistaa työtä

Reilun puolen vuoden ajan käynnissä olleen Hyvä työ -ohjelman aikana työntekijöitä on tuettu rohkeasti kokeilemaan uutta.

– On annettu vapaat kädet ja sanottu, ettei haittaa, jos epäonnistuu. Nuorisotyössä on esimerkiksi ajettu alas joitain juttuja ja samalla on voitu kokeilla toisia, kertoo Marko Lamminen.

Anne Kuusisto on myös kokenut, että on saanut tukea uusien asioiden kokeiluun.

– Kaikkeen ei riitä voimavarat, joten pitää katsoa, mikä on järkevä juttu, ja jos se ei toimi, sitten käännetään katseet johonkin toiseen kohtaan.

Vaikka Hyvä työ -ohjelma on vasta alkuvaiheessa, on käytännön työtä ehditty pohtia ja tehdä uusin tavoin. Seurakuntatyön kehittämisvälinettä 360:aa on käytetty apuna muutoksia suunniteltaessa.

Hyviä kokemuksia uudistuksista on tullut Kotkan ja Langinkosken seurakuntien rippikoulu- ja nuorisotyön yhdistämisestä, johon johtoryhmä antoi ohjeen ja työntekijät suunnittelivat ja toteuttivat käytännön puolen.

Diakoniatyössä puolestaan työtä on kehitetty kolmessa seurakunnassa miettimällä, mitä tehdä yhdessä, mitä jättää pois ja mitä yhtenäistää. Esimerkiksi jouluavustukset on laitettu yhteisiksi.

– Paletti on pantu pöydälle ja mietitty, millä tavoitetaan mitäkin segmenttiä. Sosiaalista mediaa käytetään paljon. Nyt ollaan alussa yhtenäisten käytäntöjen luomisessa, mutta toimintatavat vakiintuvat vähitellen, summaa Marko Lamminen.

Ennakointia ennen kaikkea

Muutaman vuoden aikana työterveyshuoltoa on alettu muuttaa paremmin tarpeita vastaavaksi.

– Aiemmin työterveyshuollosta tuleva toimintasuunnitelma hyväksyttiin asiantuntijoiden laatimana ehkä liiankin itsestään selvänä. Nyt siitä keskustellaan yhdessä ja toteutetaan meille tärkeitä asioita, kertoo Jorma Korpela.

– Työterveyshuoltoa käytetään enemmän, mutta eri lailla. Nyt muodostetaan kuntouttavia ryhmiä ja muuta ja kustannukset ovat pudonneet.

Työfysioterapeutti Hanna Salmikivi ohjasi keväällä niska-selkäryhmää. Hän painottaa ennakoinnin ja riittävän ajoissa reagoimisen tärkeyttä. Jo tiedossa oleviin vaivoihin on myös tärkeää pyrkiä vaikuttamaan. Muutokset ja järjestelyt työssä välittyvät varhaisessa vaiheessa työterveyshuoltoon siellä olevien henkilöstön tehtävänkuvausten vuoksi.

– On osa varhaisen puuttumisen mallia, että työtä muokataan työntekijän mukaan, jotta työssä jaksetaan paremmin.

Työntekijä vaikuttaa

Työntekijät on Hyvä työ -ohjelmassa huomioitu alusta alkaen. Kukin työyhteisö on yhteisissä työpajoissaan suunnitellut lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman, jonka tavoitteista vastaavat nimetyt vastuuhenkilöt. Tavoitteet ovat henkilöstöstä ja sen tarpeista nousevia, kuten avoimuuden lisääminen ja keskustelukulttuurin parantaminen tai mahdollisuus hankkia työsuhdepolkupyörä.

– Yhteenkuuluvuuden tunne ja tietoisuus siitä, mitä kukakin tekee, on kasvanut, kun työryhmiin on poimittu mukaan ihmisiä eri työaloilta, kertoo Anne Kuusisto.

– Kun oppii tuntemaan, on helpompi ottaa yhteyttä ja alkaa tehdä yhteistyötä.

Yhteistyötoimikunta toimii arvioijana Hyvä työ -ohjelmassa, mutta on tärkeässä roolissa myös työhyvinvoinnissa. Yhteistyötoimikunta käsittelee kaikki työhyvinvointia koskevat raportit.

Pääluottamusmiehenä Marko Lamminen on mukana yhteistyötoimikunnassa, jonka hän kokee tärkeänä kanavana vaikuttamiseen ja henkilöstön näkökulmien esiin tuomiseen. Mukana olemalla pääsee itse myös vaikuttamaan tulossa olevien muutosten suuntaan.

– Luottamusmiehenä oleminen on mielenkiintoista. Tämä on näköalapaikka ja ikkuna siihen, mitä tapahtuu ja mitä on tulossa, toteaa Lamminen.

 

————————————————————————————-

Hae tukea työsuojelurahastosta

Työsuojelurahasto rahoittaa työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työyh-teisöjen toiminnan turvallisuutta, tuottavuutta tai työoloja.

Rahoituksen myöntämisen tavoitteena on uuden ja sovellettavan tiedon tuottaminen tieteellisellä tutkimustyöllä, uusien menetelmien ja konseptien kehittäminen tai tutkitun tiedon soveltaminen.

Rahoitusta voi hakea myös henkilökohtaiseen pätevöitymiseen ja tutkimuksiin.

Lue lisää www.tsr.fi

————————————————————————————-

Kirkon työelämä 2020 -ohjelma (Kirteko)

Työelämän rakenteet ovat muutoksessa – myös kirkossa. Kirkon sektorin työpaikkojen muutosta valmistellaan Kirkon työelämä 2020 -ohjelmassa (Kirteko). Ohjelma perustuu KirVESTESin 2014–2016 kirjaukseen, jota mukaillen pyritään kehittämään tuloksellisuutta ja työelämän laatua.

Ohjelmalla kirkko liittyy kansalliseen työelämän kehittämisstrategiaan, jonka visiona on, että Suomen työelämä on Euroopan paras vuonna 2020.

Kirtekon yhtenä tavoitteena on kannustaa työpaikkoja työelämän tarpeista lähtevään käytäntölähtöiseen kehittä-miseen rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten kautta.

Tavoitteena on kansallisen työelämän kehittämisstrategian mukaisesti kirkon työpaikoilla toteutuva merkityksellinen ja vaikuttava toiminta kansalaisten ja seurakunnan jäsenten kokemana sekä työyhteisöjen toimivuuteen ja työelämän laatuun panostaminen.

Ohjelma kannustaa tuottavuuteen, jolla tavoitellaan parannuksia ja kehittämistä luontevana osana työyhteisön toimintaa. Kirkossa on tarve hyvien käytäntöjen jakamiselle, sillä monesti käytännöt jäävät työpaikoille.

– Verkostoyhteistyön tarkoitus on tunnistaa käytäntöjä ja edistää niiden leviämistä ja soveltamista, sanoo Oili Marttila Kirkon työmarkkinalaitoksesta.

– Vaikka arvioiden mukaan kirkon henkilöstö vähenee yhden prosentin vuositahtia, ohjelman tarkoitus ei ole hakea vain taloudellista säästöä, vaan tärkeää on pohtia, miten voi-daan tehdä työtä siten, että se edelleen koetaan mielekkäänä. Tuottavuutta ei saa hakea henkilöstön kustannuksella.

————————————————————————————-

Esimiehenä muutoksessa

Esimiehen opas muutokseen -sivusto käsittelee lähiesimiehen tärkeää roolia organisaation muutoksentekijänä.Sivuston erilaiset työkalut tukevat esimiestyötä.http://www.esimiehenopasmuutokseen.fi/

————————————————————————————-

 

 

 

 

 

 

 

 

 

541 KOMMENTIT

JÄTÄ VASTAUS