Tänä vuonna Työkyky-palstalla esitellään Työturvallisuuskeskuksen kehittämää Työhyvinvoinnin portaat -mallia. Malli pohjautuu Abraham Maslowin 1940-luvulla kehittämään ihmisen motivaatio- ja tarvehierarkiateoriaan. Lisäksi malliin on hyödynnetty muita jo olemassa olevia työhyvinvointimalleja ja -teorioita.
Työhyvinvoinnin viisi porrasta ovat psykofysiologiset perustarpeet, turvallisuuden tarve, liittymisen tarve, arvostuksen tarve ja itsensä toteuttamisen tarve. Kolmannessa osassa esitellään kolmas porras: työhyvinvoinnin yhteisöllisyyden tarpeet.
Kolmas työhyvinvoinnin tarvehierarkian taso liittyy ihmisen sosiaalisuuteen: jos psykofyysiset ja turvallisuuden tarpeet ovat riittävän hyvin tyydytetyt, ihmisen tarve rakkauteen, kiintymykseen ja yhteenkuuluvuuteen aktivoituu. Iso osa ihmissuhteista toteutuu työpaikalla, ja niillä on suuri vaikutus työilmapiiriin.
Työnantajan tehtävänä on huolehtia siitä, että työyhteisön ja johtamisen perusperiaate on yhteisöllisyyden ja hyvän työilmapiirin edistäminen. Työntekijän tehtävänä taas on suhtautua joustavasti työtovereihin, hyväksyä erilaisuutta sekä olla avoin kehitykselle. Yhteisöllisyyden toteutumista työpaikalla voidaan arvioida erilaisin työtyytyväisyys-, työilmapiiri- ja työyhteisön toimivuuskyselyin.
Yhteisöllisyys on kykyä yhteistyöhön
Jotta yhteisöllisyyden tarpeet tyydyttyisivät ja työntekijä voisi hyvin, ihmissuhteiden on toimittava hänen kannaltaan tyydyttävällä tavalla. Yhteisöllisyyden tarpeen kohdalla ollaan tekemisissä niiden asioiden kanssa, jotka parhaimmillaan saattavat työyhteisön positiiviseen flow-tilaan ja pahimmillaan tulehduttavat työilmapiirin mahdottomaksi.
Ihmisen itsetunto muodostuu ja vahvistuu yhteisöllisesti, suhteessa toisiin ihmisiin ja positiivinen palaute ravitsee sitä. Hyvässä yhteisössä yksilö ja hänen persoonallisuutensa ja työpanoksensa kukoistavat. Ihmissuhteet työssä ovat oleellinen osa työmotivaatiota, työn tuloksellisuutta ja työhyvinvointia. Jokaisella on työyhteisössä rooli omana itsenään, osana yhteisöä.
Yhteisöllisyys on luottamusta
Hyvä ja toimiva työyhteisö, jossa yhteisöllisyys kasvaa ja kehittyy, rakentuu luottamuksen varaan. Luottamus mahdollistaa avoimuuden, ja avoimuus taas näkyy vuorovaikutuksen määrässä ja laadussa. Yhteiset kokoukset ja se, miten ne hoidetaan, ovat hyviä yhteisöllisyyden mittareita. Ihmiset kaipaavat avointa tietoa itseään ja työtään koskevista asioista ja haluavat myös vaikuttaa päätöksentekoon.
Toisiinsa luottava ja avoin työyhteisö pystyy hyväksymään myös erilaiset ja monikulttuuriset työntekijät ja saamaan kaikista parhaat puolet käyttöön. Toimiva työyhteisö on enemmän kuin osiensa summa.
Yhteisöllisyydestä huolehtiminen on jokaisen tehtävä
On tärkeää, että koko työyhteisö on sitoutunut työn ja työilmapiirin kehittämi-seen. Epäkohdat pitäisi pyrkiä poistamaan mahdollisimman nopeasti ja ryhtyä toimiin työolojen parantamiseksi. Turhan usein konfliktit ovat seurausta väärinkäsityksistä tai tiedon puutteesta. Jokainen yksilö voi itse oleellisesti vaikuttaa työyhteisön ongelmatilanteiden ratkaisuun ja niiden ennaltaehkäisyyn sekä hyvän työilmapiirin ylläpitämiseen.
Työn tuloksellisuutta ei ratkaista ainoastaan työprosesseja tehostamalla. Työn todellinen arvo syntyy vuorovaikutustilanteissa ja keskusteluissa. Niinpä hyvät ryhmätyö- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä. Johtamisen haasteena on ymmärtää ihmisten välisten suhteiden vaikutus työn tuloksiin ja ohjata vuorovaikutusta haluttuun suuntaan.
Voiko työyhteisössä puhua rakkaudesta?
Yhteisöllisyys on välittämistä toisista: rakkautta, myötätuntoa, huolenpitoa, empatiaa, lohdutusta ja henkisyyttä. Näitä voi olla myös työpaikalla, vaikka työpaikka ei olekaan olemassa näiden tarpeiden tyydyttämistä varten.
Toisista välittäminen työpaikalla tukee perustehtävästä suoriutumista. Välittäminen on myös hyvää johtajuutta: johtajilta ja lähiesimiehiltä odotetaan aitoa huolenpitoa ihmisiä ja ympäristöä kohtaan.
Välittävä johtaja kannustaa myös alaisia välittämään ja iloitsemaan erilaisuuden rikkaudesta.
—————————————————————————————–
Näin välität hyvää:
- ohjelmoi ajattelusi yhteistyöhön
- kurkota kohti työyhteisösi jäseniä
- käytä intuitiotasi
- hiljenny, keskity, kuuntele
- vahvista itseluottamustasi
- pistä itsesi likoon
- ole reilu
- ylläpidä ammatillista osaamistasi
- kehitä kuuntelu- ja keskustelutaitojasi
- puutu aktiivisesti asioihin, jotka estävät tai haittaavat työn hoitamista
- puhu asiat suoraan sille, jota asia koskee
- kanna vastuusi tavoitteiden toteutumisesta
- noudata yhdessä sovittuja pelisääntöjä.
—————————————————————————————–
Hyvän työilmapiirin piirteitä:
- hyvät esimies-alaissuhteet
- hyvät käytöstavat
- hyvä tiedonkulku
- kehitys- ja etenemis-
- mahdollisuudet
- kohtuullinen työkuormitus
- oikeudenmukainen palaute, palkka ja palkitseminen
- oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja niiden toteutuminen
- selkeä työnjako
- tiedonkulku ja -saanti
- työn virikkeellisyys
- työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen
- liittyvät joustot
- työrauha
- vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet
- yhteiset päämäärät
- yhteiset arvot ja yrityskulttuuri
- yhteisöllisyys ja yhteishenki
- yhteiset tavoitteet ja oman työn merkityksen ymmärtäminen
—————————————————————————————
Lähteet ja lisätiedot:
Työturvallisuuskeskus TTK, tyoturva.fi
Saatavana julkaisu Työhyvinvoinnin portaat
ja Työhyvinvoinnin portaat -työkirja.
Työturvallisuuskeskus järjestää Työhyvinvoinnin portaat -kursseja.
—————————————————————————————