Eläkeuudistuksesta poimittua

556
11635
Maija Maria Olsbo. Kuvan yhteydess‰ saa julkaista etunimen Maria. Arvokas vanhuus -valokuvan‰yttelyn valokuvia.Oulu tuomiokirkon Cafe Kryptassa avataan torstaina 11.6.2015 valokuvan‰yttely Arvokas vanhuus. N‰yttelyss‰ on esill‰ oululaisten vanhusten arkiel‰m‰‰ kuvaavia valokuvia. N‰yttelyn avaa tuomiorovasti Matti Pikkarainen. N‰yttely on esill‰ Cafe Kryptassa koko kes‰n ajan, 28.8. saakka. N‰yttely koostuu tuokiokuvista vanhusten kodeissa sek‰ ajatuksista, joita jokap‰iv‰isess‰ el‰m‰ss‰ nousee esiin. Kuvat ja pienet tarinat kertovat vanhusten el‰m‰st‰ iloineen ja suruineen, el‰m‰‰ kunnioittaen. Vaikka i‰kk‰‰n el‰m‰ss‰ olisi sairautta ja yksinoloa, el‰m‰ voi silti olla hyvin monipuolista ja mielek‰st‰. Pienetkin arjen asiat voivat olla merkitt‰vi‰. N‰yttely kertoo samalla myˆs kirkon diakoniatyˆst‰, jonka teht‰v‰n‰ on vahvistaa vanhan ihmisen jaksamista ja edesauttaa hyvien asioiden lˆyt‰mist‰ arjessa. Arvokas vanhuus -n‰yttelyn j‰rjest‰‰ Oulun ev.lut. seurakunnat. Toteutuksesta ovat vastanneet tiedottajat Sanna Krook ja Ulla Keski-Filppula. Kuvattavilta on lupa kuvien k‰yttˆˆn eri yhteyksiss‰ kirkon viestinn‰ss‰,myˆs kuvituskuvana, mutta k‰yt‰tteh‰n kuvia kuvan henkilˆ‰ kunnioittaen!

Eduskunta hyväksyi marraskuussa pitkään valmistellut eläkelait. Osana tätä kokonaisuutta on Julkisen sektorin eläkelaki. Se koskee Kevan jäsenyhteisön, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevan eläketurvaa. Kirkon eläkkeiden maksatus siirtyi Kevalle jo muutamia vuosia sitten. 

Alin vanhuuseläkeikä nousee nykyisestä 63 vuodesta vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. Eläkeikä nousee asteittain kolme kuukautta jokaista syntymävuosiluokkaa kohden, kunnes se on 65 vuotta. Vuonna 1962 syntyneet on ensimmäinen ikäluokka, jolla eläkeikä on 65 vuotta. Kun 65 vuoden eläkeikä on saavutettu, eläkeiän alaraja sidotaan elinajanodotteeseen niin, että osa eliniän pitenemisestä käytettäisiin työssäoloon.

Vuoden 2017 jälkeen käyttöön otetaan tavoite-eläkeikä. Työntekijä saa viisi vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajaa arvion elinaikakertoimesta. Arvio kertoo, kuinka paljon lisätyöskentelykuukausia tarvittaisiin, joitta elinaikakertoimen tekemä vähennys kuukausieläkkeeseen tulisi korvattua. Arviossa kerrotaan myös, kuinka paljon elinaikakerroin leikkaa eläkettä, jos henkilö jää eläkkeelle heti saavuttaessaan vanhuuseläkeiän alarajan.

Eläkkeen karttumat muuttuvat nykyisestä merkittävästi, esimerkiksi 4,5 prosentin superkarttuma ikävuosien 63–68 välillä poistuu. Vuodesta 2005 käytössä ollut järjestelmä on kannustanut pitkän koulutuksen hankkineita tekemään pidempää työuraa. Akava vaati tämän kannustuselementin säilyttämistä. Jatkossa eläkettä karttuu kaikille 17 ikävuodesta lähtien 1,5 prosenttia vuosipalkasta. Poikkeuksena ovat 53–62-vuotiaat, joille siirtymäaikana 2017–2025 eläkettä karttuu 1,7 prosenttia vuosipalkasta. Palkansaajan eläkemaksua ei enää vähennetä palkasta eläkettä laskettaessa. Työeläke muodostuu kaikista työuran aikaisista ansioista palkkatyössä ja yrittäjänä.

Palkattomien aikojen eläkekertymät, esimerkiksi perhevapaiden, työttömyyden, sairauspäivärahojen ja vuorotteluvapaan ajalta, säilyvät. Samoin niin sanottu työttömyysputki, eli työttömyysturvan lisäpäivät, säilyy. Ikärajan nostamisesta vuodella päätetään keväällä 2019.

Uudet eläkemuodot

Osa-aikaeläke poistuu vuonna 2017. Sen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Työntekijä voi siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle sen jälkeen kun on täyttänyt 61 vuotta. Vuonna 2025 alaikäraja nousee vuodella. Tämä eläkemuoto ei ole taloudellisesti kannattava, koska se on 25 tai 50 prosenttia eläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä. Summaa tarkistetaan vielä elinaikakertoimella. Lisäksi kuukausittainen 0,4 prosentin varhennusvähennys heikentää eläkettä. Tähän lasketaan kaikki kuukaudet vanhuuseläkkeen alaikärajaan saakka. Vähennys on pysyvä.

Vähintään 38 vuotta työtä tehneillä, 63 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus työuraeläkkeeseen, jos työ on ollut fyysistä ja henkisesti rasittavaa ja kuluttavaa. Hakijan oma selvitys ja työterveyshuollon lausunto vaaditaan. Eläkkeen taso on työkyvyttömyyseläke, mutta siihen ei lasketa tulevan ajan osuutta. Vuosittain tälle eläkkeelle arvioidaan siirtyvän noin 2000 työntekijää.

Ammatilliset eläkeiät muuttuvat

Ennen vuotta 1989 julkisilla aloilla oli käytössä erilaisia yleistä eläkeikää alempia ammattikohtaisia eläkeikiä. Aiempien eläkeuudistusten yhteydessä julkisen sektorin työnantajan palveluksessa olleet ihmiset ovat valinneet joko oman ammatillisen eläkeikänsä säilyttämisen tai siirtymisen yleiseen eläkeikään. Samalla he luopuivat muun muassa oikeudestaan osa-aikaeläkkeeseen.

Eläkeuudistus nostaa myös ammatillisen eläkeiän valinneiden eläkeikää vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. Ammatillisen eläkeiän nosto koskee kokonaisuudessaan noin 8 500 henkilöä, joista suurimmalla osalla eläkeikä nousee porrastetusti, enintään ammatillinen eläkeikä nousee kaksi vuotta.

Kirkossa yhteensä 66 henkilöä säilyttää nykyisen ammatillisen eläkeikänsä, koska he ehtivät täyttää nykyisen ammatillisen eläkeikänsä vuoden 2017 loppuun mennessä. Uudistuksessa ammatillisia eläkeikiä korotetaan sen mukaan, milloin henkilö täyttää nykyisen ammatillisen eläkeikänsä. Eläkeikää nostetaan kolmella kuukaudella henkilön täyttäessä nykyisen ammatillisen eläkeikänsä vuonna 2018, kuudella kuukaudella henkilön täyttäessä nykyisen ammatillisen eläkeikänsä vuonna 2019, jne. Ennen eläkeuudistuksen voimaantuloa ammatillisen eläkeikänsä täyttäneet pääsevät eläkkeelle nykyisessä eläkeiässään.

Kirkon eläkelain piirissä on yhteensä 31 henkilöä, jotka täyttävät nykyisen ammatillisen eläkeikänsä (60 vuotta) vuonna 2025 tai myöhemmin, ja näistä 24 henkilöä työskentelee tällä hetkellä diakonia- tai nuorisotyössä. Eläkeuudistuksen myötä heidän eläkeikänsä nousee kokonaisuudessaan 24 kuukaudella ja on siis 62 vuotta.

Ammatillisen eläkeiän säilyttäminen edellyttää eläkkeelle jäämistä. Alla on taulukko Kirkon eläkelain piirissä olevista henkilöistä, joilla on 60 vuoden ammatillinen eläkeikä, esitettynä eläkeuudistuksessa eläkeiän korotuksen mukaan.

Järjestöt eivät luovuta

JUKO ja muut julkisen sektorin pääsopijajärjestöt ovat pettyneitä ammatillisten eläkeikien nostoon. Järjestöjen mielestä eläkeikään kajoaminen on perustuslain turvaaman omaisuudensuojan vastaista. Järjestöt ovat vastustaneet valittujen eläkeikien nostamista koko valmisteluajan. Pääsopijat ja julkisalan ammattiliitot ovat valmiit riitauttamaan asian EU-tasolla. Näihin toimenpiteisiin Dtl:n ja KNT:n on helppo yhtyä.

Eläkeuudistus ei koske jo eläkkeellä olevia, eikä ennen 2017 karttuneita eläkkeitä. Töitä voi tehdä, vaikka jää eläkkeelle.

taulukko

556 KOMMENTIT

JÄTÄ VASTAUS