Aino Kivelä työskenteli 25 vuotta Ylöjärven seurakunnassa nuorisotyössä ennen kuin lähti opiskelemaan muuntokoulutuksessa diakoniksi. Hän valmistui keväällä 2014 ja sai sijaisuuden diakoniatyössä.
Aino Kivelä on huumorintajuinen, positiivinen, rohkea ja idearikas työntekijä. Jo 1980-luvulla hän oli veljiensä kanssa Haaste-nimisessä gospelbändissä. Nuorisotyössä hän on ohjannut neljä musikaalia ja osallistanut ison joukon nuoria eri rooleihin.
Arkiviisu-musikaali oli elämänmakuinen ihmistarina ryyditettynä popmusiikin helmillä. Kirkko puettiin arkiseen asuun; sinne ripustetuilla pyykkinaruilla oli potkupukuja ja sukkia, lattialla oli räsymattoja. Näin kohtasivat arki ja pyhä toisensa. Onneksi kirkon penkeiltä löytyi nenäliinapaketteja – musikaalin tarina oli koskettava. Ovella kerättiin kolehti kotoisasti maitopurkkeihin diakonisen perhetyön hyväksi.
Ainon lopputyö Diakissa oli Elvis&Gospel-ilta. Monelle jäi mieleen musiikin lisäksi myös illan tarjoilu, amerikkalaisittain kokis ja kuppikakut.
Uusi maailma
Ainolle työhön kuin työhön tarttuminen on helppoa, koska elämän eväät on saatu maaseudulta 12-lapsisesta perheestä. Ilmankos Aino on enemmän tiimi- kuin yksilötyöntekijä. Nykyiseen perheeseen kuuluu mies ja viisi lasta, joista neljä on vielä kotona. Vapaa-aikaa ei paljon jää, kun kotiaskareet ja harrastuksiin kuljettamiset vievät aikaa. Myös Chili-koiran kanssa liikkuminen ja ulkoileminen on jokapäiväistä.
– Diakoniatyössä avautui uusi maailma. Hädän ääripäät koskettivat nuorisotyöstä siirtyvää heti, Aino vakavoituu.
Toivon antaminen, kohtaaminen ja todesta ottaminen ovat hänelle tärkeitä asioita. Myös rajallisuuden hyväksyminen on totta – jokaista ei voi auttaa.
– Haluan olla niitä ihmisiä varten, jotka eivät ole sisällä seurakunnan toiminnassa. Haluan kohdata ne, jotka ovat reunalla.
Musiikin voima
Aino on ollut puuhanaisena seurakunnan karaokeilloissa ja tarttunut itsekin rohkeasti mikkiin. Diakoniatyön asiakkaita on saatu mukaan karaokeillan juontamiseen ja tarjoiluun. Pääpaino on musiikissa, yhdessä tekemisessä ja itsetunnon kohottamisessa.
Aino ja kitara on ollut tuttu näky myös terveyskeskuksen vuodeosastolla ja erilaisissa hartaushetkissä.
– Musiikilla on ihmeellinen voima. Ihmiset kuuntelevat musiikkia, kun ovat onnellisia ja kun sydämeen sattuu, Aino tietää.
– Omassa voimassa tätä kaikkea ei jaksaisi, hän jatkaa ja kertoo saavansa voimaa rukouksesta ja yhdessä tekemisestä.
Haaveena KirkkoLOVE
Nyt Ainoa työllistää Yhteisvastuukeräyksen luotsaaminen, ystäväpalvelu, omaishoitajatyö ja vapaaehtoistyön kehittäminen.
– Haaveilen myös SuomiLOVE-formaatin kaltaisesta KirkkoLOVESTA, jossa ihmiset saisivat kertoa tarinansa selviytymisestä, ystävyydestä ja rakkaudesta. Ehkä silloinkin kirkkoon kannattaisi varata nessuja.
Teksti Eliisa Ala-Kuusisto
Kuvat Eliisa Ala-Kuusisto ja Monalisa kivelä