Hiljattain käytiin Facebookin nuorisotyöntekijöiden ryhmässä keskustelua virankelpoisuusehdoista. Aiheen keskustelulle antoi Kirkkohallituksessa avoinna oleva nuorisotyön asiantuntijan virka. Virankelpoisuusehdoksi oli määritelty soveltuva korkeakoulututkinto. Kirkkohallitus oli päätynyt ratkaisuun, jossa tähän virkaan hakukelpoisia ovat myös amk-tutkinnon suorittaneet.
Keskustelussa tuotiin esille, että vanhan opistotasoisen tutkinnon suorittaneet eivät ole hakukelpoisia ja että se on epäreilua. Osan mielestä nuorisotyön tekijäksi oppii parhaiten työssä, ja sen pitäisi riittää myös Kirkkohallituksen virkoihin. Huomasin olevani tuossa keskustelussa toisella laidalla, kun puolustin jatkotutkintojen merkitystä vanhojen tutkintojen lisäksi. Uralla eteneminen ja hakukelpoisena pysyminen avoinna oleviin virkoihin edellyttää kirkossakin tutkintojen päivittämistä. Monilla yhteiskunnan sektoreilla tutkinnot vanhenevat paljon nopeammassa tahdissa.
Koulutuksen ja työssä oppimisen vastakkainasettelu ei ole pitkän päälle kannattavaa. Vaihtoehdot eivät ole joko-tai vaan sekä-että. Molempia tarvitaan. Kun työntekijä osaa työnsä, nauttii siitä ja kokee perustutkinnon riittäväksi tehtävään – ja työnantajakin on tyytyväinen, on asiat kohdillaan. Kaikkia jatko- ja täydennyskoulutus ei vaan kiinnosta.
Sitten on toisenlaisia työntekijöitä. He kokevat tarvitsevansa jatkotutkintoja uudistuakseen ja ymmärtääkseen työssä esille nousseita ilmiöitä. Heitä lisä- ja täydennyskoulutukset auttavat jaksamaan työssä. Osalle uudelleen koulutus on ainoa mahdollisuus työelämässä pysymiseen. Joitakin motivoi ja kiinnostaa aidosti uralla eteneminen. Tätä tietä pitäisi mielestäni enemmän tukea ja kirkossa olla mahdollisuuksia uralla etenemiseen. Jatkotutkinto avaa ovia myös kirkon ulkopuolella, jossa arvostetaan nuoriso- ja diakoniatyön osaamista sekä työkokemusta.
Kirkossa diakoniatyöntekijöiden ja nuorisotyönohjaajien uralla ylöspäin eteneminen on hyvin rajallista, lähes olematonta. Tehtävästä toiseen siirtyminen seurakunnassa edellyttää lisäkoulutusta ja uuden ammattitutkinnon suorittamista. Voidaan kysyä, auttaako nykytilanne nuorisotyön työpaikkojen säilymistä? Kelpoisuusehtoja tarkasteltaessa on nähtävä omaa virkaa laajemmin. On katsottava seurakunnan kokonaistilannetta ja tulevaisuutta. Monitaitoiset, uudistumiskykyiset ja koulutetut työntekijät ovat kilpailukykyisempiä. Työnantajan näkökulmasta katsottuna kovin kapea osaaminen ja käytettävyys heikentävät työntekijän työnsaantia, uralla etenemistä ja työpaikan säilymistä.
ARJA LUSA
toiminnanjohtaja,KNT
arja.lusa@knt.fi
