Nyt puhuvat työntekijät

520
10114

Millaista on arjen työ? Kuulemme vastaukset pohjoisesta, etelästä, idästä ja lännestä.

Dino-lehti päätti selvittää, millaista on se kuuluisa arjen työ eri puolilla Suomea. Kysyimme myös, kohtaako arkinen aherrus kirkon ylätason vaatimukset. Vastaukset antoivat nuorisotyönohjaaja Ebba Laxell Hangosta, diakoni Erja Kahl-Huhtamäki Vaasasta, nuorisotyönohjaaja Juha Reinola Utsjoelta ja diakoni Sanna Rouvinen Kiteeltä.

Kysymykset:

1. Millainen on tyypillinen työpäiväsi?
2. Millaisia iloja ja haasteita työviikkoosi mahtuu?
3. Mitkä ovat työsi painopisteet?
4. Miten seurakunta tai muut 
yhteistyötahot näkyvät työssäsi?
5. Saatko koulutusta ja työnohjausta?
6. Onko sinulla tarpeeksi resursseja 
tehdä työsi hyvin?
7. Mitä sanoisit nuorelle, joka haaveilee ammatistasi?
8. Millaisena näet tulevaisuuden työnkuvasi?

sannarouvinen_paajuttu_

Sanna Rouvinen, Kitee

1. Työpäivä alkaa aamukahdeksalta. Päivän rytmi vaihtelee sen mukaan, onko heti aamusta vastaanotto asiakkaan kanssa vai lähdenkö kotikäynnille. Viime vuonna kävi yli 300 asiakasta vastaanotolla. Matka kotikäynnille voi olla 50 kilometriä yhteen suuntaan. Alueemme syrjäseuduilla asuu paljon vanhuksia. Työpäivään mahtuu myös virikeryhmiä. Pidämme niitä omaishoitajille, vanhuksille ja muistisairaille. Kerran viikossa tarjoamme asiakkaille aamupalan ja torstaisin on soppalounas kerrostaloalueella.

2. Iloa tuottaa asiakkailta saatu palaute. Kun vanhus soittaa kotikäynnin jälkeen ja sanoo, että oli hyvä tapaaminen. Surullista on, kun vastaanotolla näkee samoja asiakkaita vuodesta toiseen. Heidän ahdinkonsa ei ole helpottunut. Työttömyys on iso ongelma. Asiakkaat pyytävät meiltä usein myös taloudellista apua. Kaikkia emme pysty auttamaan. Tavoitteemme kuitenkin on, että asiakas lähtee luotamme aina hyvällä mielellä. Vaikka ruisleipä kainalossa.

3. Kotikäynnit, vanhuksista huolehtiminen, taloudellinen avustaminen ja neuvonta talousasioissa.

4. Oma seurakunta näkyy myönteisenä taustatukena, kun asioin asiakkaan puolesta esimerkiksi Kelassa tai sosiaalitoimistossa.

5. Pääsen koulutuksiin joka vuosi. Esimies tukee ja kehottaa hakeutumaan koulutuksiin. Viimeksi sain päivitystä taloudellisen neuvonnan antamiseen.

6. Olemme kollegani kanssa tyytyväisiä resursseihin. Ainahan euroja voisi tietenkin olla enemmän, mutta tärkeintä on, että löydämme oikeat asiakkaat ja autamme juuri heitä. Viime vuonna rahaa oli käytössä avustuksiin 21 000 euroa. Saimme toimintaan mukaan lisää auttavia käsiä, kun lähimmäiskurssilta valmistui yhdeksän uutta lähimmäistä.

7. Ehdottomasti kannattaa tulla alalle. Jos haluaa monipuolisen työn, jossa on vapaat kädet suunnitteluun, tämä on oikea valinta.

8. Työpaikkani tuntuu turvatulta. Uudet kuntaliitokset huolestuttavat hieman. Miten se vaikuttaa työnkuvaan ja rahaliikenteeseen? Mitä saa tehdä ja hankkia? Myös asiakkaiden tilanne mietityttää. Pelkään, että moni heistä on jatkossa entistä moniongelmaisempi ja velkaisempi.

Ebba Laxell, Hanko

1. Tulen kymmenen maissa aamulla työpaikalle. Lounas jää usein väliin, kun päätän tehdä ”ensin jotakin muuta”. Iltapäivät kuluvat nuorten kanssa monenlaisissa puuhissa. Myös työpalavereita on iltapäivisin. Kaksi kertaa viikossa on nuortenilta, niissä saattaa mennä kello 22.30 asti. Työviikkoni on tiistaista lauantaihin. Vastuullani on nuorisotyö ja rippikoulut, joten viikko täyttyy ongelmitta. Kerran viikossa käyn yläasteella ja lukiossa, ala-asteella vierailen satunnaisesti.

2. Olemme kehittäneet rippikoulutoimintaa ja nyt suurin osa riparilaisista antaa myönteistä palautetta. Viime vuosina monet nuoret ovat halunneet tulla mukaan nuorisotyöhön. Se on hieno juttu. Viimeisin ilonaiheeni on tämä kuulemani lausahdus: ”Ilman seurakunnan nuorisotyötä elämä Hangossa olisi todella tyhjää”. Nuorisotyö on osa kaupungin visiota avoimuudesta ja myönteisyydestä. Se on meille myös haaste.

3. Koko 2000-luvun painopiste on ollut lapsissa ja perheissä.

4. Työni on seurakuntatyötä. Entinen työkaverini sanoi minulle, että Ebba, sinulla on Hangon ruotsalaisen seurakunnan leima otsassasi. Hän oli oikeassa. Tuo leima tuntuu etuoikeudelta, ei taakalta.

5. Seurakuntamme suhtautuu myönteisesti kaikenlaiseen lisäkoulutukseen, mutta rahat ovat tiukassa. Pääsen pian osallistumaan työajalla retriittiin. Olen oikein tyytyväinen tähän.

6. Vastaan nuoristotyöstä, mutta myös seurakuntamme pappi tekee lapsi- ja nuorisotyötä osa-aikaisesti. Vuosi sitten sain apua opiskelijalta, jonka ohjaajana toimin. En kannata nuorten kanssa työskentelemistä yksin.

7. Kouluttaudu mutta kiirehdi hitaasti. Anna kaikkesi ja muista yhteistyö. Sooloilu on raskasta. Tämä on työ, jota voi tehdä eläkeikään asti.

8. Pelkään, että nykyinen työni ei ole ensimmäisenä listalla, kun mietitään töiden säilyttämistä. Alalle ei ehkä tule lisää työpaikkoja. Toisaalta ajattelen, että nuoristotyönohjaajjia tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän.

Kahl-Huhtamäki

Erja Kahl-Huhtamäki, Vaasa

1. Kaikki päivät ovat erilaisia. Jotkut säännölliset toiminnot ohjaavat työtä. Esimerkiksi avovastaanotto ja diakoniaruokailut ovat viikoittaisia. Tässä yksi maanantai: kello 9.30 kahvit diakoniatyöntekijöiden kanssa, klo 10 avustuskokous, klo 11 sähköposteja, klo 12 syömässä. Lounaan jälkeen avustusasioita ja kirjeitä eteenpäin. Kello 13.20 Bestis-verstaalla käynti ja asiakkaalle polkupyörän hankinta. Kello 14 RIKAS-työryhmä(rikosseuraamus asiakkaiden asunto-ongelmiin ja asuttamiseen perehtynyt työryhmä ) Päihde- ja mielenterveyskeskus Horisontissa. Työpäivä päättyy klo 16.

2. Asiakkaiden tilanteet voivat olla haastavia. Kun on kokouksia ja palavereita, ei ehdi vastaamaan asiakkaiden soittoihin tai tekstiviesteihin. Onneksi perjantailta löytyi aikaa viikon soittojen purkuihin. Ilonaihe on, kun joku on löytänyt uuden suunnan elämälleen ja ymmärtää, että on itse vastuussa omasta elämästään. Hyvää mieltä saan myös vapaaehtoisista.

3. Työhöni kuuluvat päihde-, kriminaali- ja katulähetystyö. Olennaista on asiakkaiden inhimillinen kohtelu ja motivaation herättäminen päih-teettömään elämään. Päihdeihmisten läheisten yhteydenotot ja heidän tukemisensa on lisääntynyt. Huumemaailma on läheisten voimia kuluttavaa ja stressaavaa joka hetki.

4. Isonkyrön rovastikunnan, Vaasan vankilan, Vaasan Bestis-verstaan sekä Vaasan kaupungin päihdepalvelujen ja sosiaalitoimen kanssa yhteistyö on välttämätöntä.

5. Olen päässyt haluamiini koulutuksiin ja saanut työnohjausta. Odotan innolla  Elämäni kuntoon -kurssia, joka myönnettiin minulle jo viime vuonna, mutta kurssi ei toteutunut.

6. Nyt on monta asiaa kesken. Kiireellisimmät hoidetaan ensin. Aikaa ei tunnu löytyvän tarpeeksi. Kotiväki muistuttaa, ettei kukaan ole korvaamaton. Välillä kyllä tuntuu että, näin ei ole. Jos en itse tee, edestäni sen löydän. Työt kasaantuvat. Esimerkiksi diakoniaruokailukertoja on enemmän, mutta samalla budjetilla mennään kuin edellisenä vuonna.

7. Rohkeasti vain hakemaan kirkon töihin. Ne avaavat paljon erilaisia mahdollisuuksia. Opiskeluaika kannattaa käyttää hyödyksi ja tutustua itselle tuntemattomiin aloihin.

8. Työ ei varmasti lopu, mutta onko kirkolla mahdollisuus pitää erityistyöntekijöitä tulevaisuudessa. Kirkon on pidettävä esillä perussanomaansa ja tarjottava hengellisyyttä. Diakonia auttaa siellä, missä mikään muu taho ei auta. Väliinputoajia tuntuu olevan yhä enemmän.

Created with Nokia Smart Cam

Juha Reinola, Utsjoki

1. Menen työpaikalle noin kello 8.30. Aluksi suunnitellaan päivän tai yleensä seuraavan päivän työtehtäviä, koska olen luonteeltani sellainen, että hommien pitää olla etukäteen valmiina. Pitkät välimatkat kuuluvat seurakuntaamme. Tiistaisin ajellaan Karigasniemelle ja Outakoskelle (ajokilometrejä yhteensä 250) ja keskiviikkosin Nuorgamiin (88 km). Iltapäivä ja ilta kuluvat pitäessä liikuntakerhoja, partiota ja nuorteniltoja. Prosentuaalisesti seurakuntamme lapsista ja nuorista käy seurakuntamme kerhoissa huikea määrä. Esimerkiksi Nuorgamissa melkein 100 prosenttia. Lukumääräisesti se ei ole suuri, 11–12 henkeä.

2. Haastetta on kohdata ihminen oikeasti. Onnistumisia ja ilonaiheita on se, että leireillä, retkillä ja kerhoissa on lapsia, varhaisnuoria ja nuoria. Entiset varhaisnuoret ja nuorteniltalaiset tuovat myös omat lapsensa seura-kunnan kerhoihin ja leireihin.

3. Armon julistaminen.

4. Päivittäin vaelletaan käsi kädessä eteenpäin muun muassa koulun, päiväkodin, sosiaalitoimen, kunnan muiden virkamiesten, poliisin, pelastuslaitoksen, VPK:n, liikuntatoimen ja pyhäkoulunopettajien kanssa.

5. Toisinaan sähköpostiin lämähtää tieto kolmetuntisesta koulutuksesta Oulussa. Menomatka siis kestäisi 10 tuntia autolla eli kokonaisen päivän, sitten koulutus ja vielä 10 tunnin kotimatka. Kyllä siinä puntaroi, kannattaako lähteä vai järjestääkö seurakunnan lapsille toimintaa. Viime vuosina ovat lapset vieneet voiton. Erinomainen kirkkoherra on kuitenkin pitänyt hyvää huolta alaisistaan 25 vuotta. Myös saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio on järjestänyt parin vuoden välein saamelaisalueen työntekijöiden tapaamisia.

6. Seurakuntamme on köyhä, mutta silti rikas. Jäsenet tukevat kaikella mahdollisella tavalla seurakuntaa. Vuosien saatossa he ovat lahjoittaneet seurakunnan nuorisotyölle käsittämättömän summan rahaa.

7. Lähde opiskelemaan nuorisotyönohjaajaksi ja tule harjoittelemaan Utsjoen seurakuntaan. Älä unohda, miksi teet työtä: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansa minun opetuslapsikseni”.

8. Seurakuntamme on tällä hetkellä konkurssikypsä, ehkä kaikista seurakunnista köyhin. Silti se on rikas. Kesä lähestyy, yöttömässä yössä kalastaessa aamuyön sumun syleily. Joskus lapintiira lentää veneen perään ja katselee soutamistani, toisinaan saan ihailla yksinäistä joutsenta. Ne tahtovat sanoa minulle: ”Älä ole mistään huolissasi.”

—————————————————————————————————-

Kohtaako kirkon ylätason suunnittelu arjen työn?

Sanna: Kun luen esimerkiksi Kirkkohallituksen lausuntoja ja vaatimuksia, tulee tunne, että tätä työtä arvostetaan. En koe, että meitä vaaditaan tekemään jotakin vain tilastojen pohjalta. Mielestäni yhä saa olla niin, että laatu ratkaisee, ei määrä. Ylhäältä tulevat kehitttämisehdotukset ovat realistisia. Mitään ei tarvitse tehdä väkisin.

Ebba: Vastaukseni on kyllä. Kokonaisuutena ajattelen siten, että nuorisotyössä meillä on tiimi, joka tarttuu niihin asoihin, jotka ovat tärkeitä. Yksinkertaisesti teemme oman työmme kunnolla.

Erja: Ylätason suunnittelu ja arjen työ voivat olla kaukanakin toisistaan. Pitkät sairauslomat kuormittavat töissä olevia, koska perustoiminta hoidetaan työnteki-jöiden joustamisilla ja heittäytymisillä toisten töihin. Vastaanotot ja erilaiset piirit sekä diakoniaruokailut ja onnittelukäynnit hoidetaan. Sitten siirretään omia juttuja etäämmälle.

Juha: En ole noita paljon miettinyt. Ei minusta ainakaan konttorirottaa saa tekemälläkään. Eipä vaikuta elämäni ihanuuteen.

——————————————————————————————————

Teksti Tiina Lappalainen  
Kuva Scandinavian Stockphoto

520 KOMMENTIT

JÄTÄ VASTAUS