Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä lähimmäisenrakkautta saarnaavan kirkon pitää nousta selkeämmin vihapuhetta vastaan.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pitää ottaa entistä vahvempi rooli yhteiskunnallisten päättäjien rinnalla vihapuheen ja rasismin vastaisessa työssä.
Tätä mieltä on opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
– Aikamme on vaikea. Maailma muuttuu nopeasti, taloustilanne on synkkä ja vihamieliset asenteet nousevat pintaan. Meidän pitää pystyä kääntämään katsetta positiiviseen, sillä maailmassa tapahtuu koko ajan paljon hyvää.
Grahn-Laasosen mukaan kirkolla on oman arvopohjansa pohjalta mahdollisuus ja samalla myös velvollisuus vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Hänen mukaansa kirkon ydinsanoma on lähimmäisenrakkaus. Kaikki kirkon työ kumpuaa tästä kristillisestä perinteestä.
Kirkko on onneksi jo ottanut kantaa. Ministeri kertoo olevansa kiitollinen esimerkiksi arkkipiispa Kari Mäkisen kannanotoista vihapuhetta vastaan.
Työtä on silti paljon tehtävänä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt tänä vuonna Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelman, jonka tarkoituksena on rasismin ja vihapuheen torjunta Suomessa. Ohjelma sisältää kymmenen toimenpidettä, ja sitä rahoitetaan kuudella miljoonalla eurolla.
– Meillä on opetus- ja kulttuuriministeriössä hyvät mahdollisuudet vaikuttaa, koska tavoitamme työllämme kaikki ikäluokat.
Kirkon tehtävä on vahvistaa turvaverkkoa
Vaikeat ajat korostavat ministerin mukaan kirkon sosiaalista roolia yhteiskunnassa.
– Valtion ja kuntien tehtävänä on ensisijaisesti pitää huolta yhteiskunnan turvaverkosta, mutta kirkon rooli tämän turvaverkon täydentäjänä on todella tärkeä.
Ministerin mielestä erityisesti diakonia- ja nuorisotyössä tehdään tällä hetkellä arvokasta työtä ja kohdataan apua tarvitsevia. Hän on erittäin tyytyväinen siihen, että kirkon työntekijät verkostoituvat työssään hyvin yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.
– Kirkon työntekijöistä myös näkee sen, että lähimmäisenrakkauden perintö on vahva. Työntekijöiden arvot näkyvät työssä kutsumuksena.
Koulutussäästöjä ei tule lisää
Grahn-Laasonen on joutunut johtamaan ministeriötään haastavassa taloustilanteessa kohti vaikeita päätöksiä. Erityisesti hallituksen koulutukseen kohdistamat leikkaukset ovat saaneet tuntuvasti kritiikkiä.
– Leikkauksia ei olla tehty ilkeyttään vaan siksi, että on ollut pakko. Meillä on rahat lopussa, joten on löydettävä uusia tapoja tehdä asioita.
Ministerin mukaan koulutusleikkauksia ei ole tiedossa lisää.
– Hallitus päätti neljän vuoden talouskehyksestä, ja siinä koulutus on jätetty säästöjen ulkopuolelle.
Ministerin mielestä Suomessa on nyt tärkeää keskittyä uudistamaan koulutusta ja varmistamaan opetuksen ja tutkimuksen laatu.
– Vahvuuksien päälle on hyvä rakentaa. Diakonia-ammattikorkeakoulu on hyvä esimerkki korkeakoulusta, jolla on vahva oma identiteetti ja tehtävä.
—————————————————————————————————
Kerholaisesta kirkkoministeriksi
Sanni Grahn-Laasonen on ollut aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa koko elämänsä ajan.
– Kävin lapsena seurakunnan kerhoissa, olin rippikoulun jälkeen isosena, olen esiintynyt nuorena lukuisissa seurakunnan tilaisuuksissa ja osallistunut muutenkin seurakunnan nuorisotyön toimintoihin.
Osallistuminen seurakunnan toimintaan teki hänestä lopulta myös seurakuntapäättäjän. Hän on Forssan seurakunnan kirkkovaltuutettu.
– Seurakunnan nuorisotyöstä on jäänyt mieleen turvallinen yhdessäolo ja mahdollisuus toteuttaa itseään, hän muistelee.
Musikaalinen ministeri soittaa ja laulaa. Soittimista tuttuja ovat erityisesti viulu, haitari ja rummut.
– Seurakunnalla oli erinomaiset nuorisotyönohjaajat, jotka pistivät itsensä peliin ja saivat nuoria mukaan seurakunnan toimintaan.
Oman seurakuntataustansa ansiosta Grahn-Laasonen kokee hyvin luontevaksi nykyisen roolinsa, jossa hänen vastuualueenaan ovat myös kirkolliset asiat.
– Vaikka se on asema, johon kohdistuu paljon odotuksia. Esimerkiksi ministerin kirkolliskokouspuheet kuunnellaan yleensä hyvin tarkasti.
—————————————————————————————————-
Teksti Miika Manninen
Kuva Laura Kotila/valtioneuvoston kanslia
