Oikeus virkistykseen ja hauskanpitoon

0
817

Kohtaamme työssämme vaikeita tilanteita, köyhyyttä, hätää ja kärsimystä. Onko meillä työyhteisössä lupa hauskanpitoon ja virkistykseen, kun toiset kärsivät?

Vastaus kuuluu, kyllä on. Virkistyksemme ja hauskanpitomme ovat myös kohtaamiemme ihmisten etu, sillä tutkimusten mukaan hyvinvoivat työntekijät ovat tehokkaampia ja saavat aikaan parempaa tulosta. Jaksaminen työssä vahvistaa myös muita elämän osa-alueita. Tiivis yhdessäolo ja samankaltaiset elämäntilanteet voivat luoda työtovereiden välille luonnollista yhteenkuuluvuutta ja ystävyyssuhteita. Silloin voi ottaa osaa toisten suruihin ja iloihin.

Työyhteisöjen virkistystoiminnan tarkoituksena on edesauttaa henkilöstön työhyvinvointia. Virkistystoiminnalla on oma erityinen rooli ja paikka työhyvinvoinnin kokonaisuudessa.

Jos työpaikalla ymmärretään työhyvinvoinnin kokonaisuus ja jokaiseen osa-alueisiin panostetaan, on virkistystoiminnan järjestäminen kannattavaa.

Ruokahetki yhdistää

Ylöjärven seurakunnassa virkistäydytään tiistaisin, jolloin diakoniatoimiston suojissa kokoontuu joukko työntekijöitä ruokahetkeen. Kokkausvuoro on yleensä päivystävällä diakoniatyöntekijällä ja joskus soppakauhassa heiluu joku nuorisotyöntekijöistä. Salaattipäivästä liikkeelle lähtenyt idea on tuonut myös ruokakulttuuriin omat lisänsä. Diakoniantyöntekijä Aino Kivelä odottaa tiistain kohtaamisia.

– Tämä ruokatapaaminen on aivan ihana juttu. Se on sellainen ruokayhteys, jossa puhutaan kaikkea mahdollista, ei välttämättä mitään tärkeitä juttuja tai työasioita. Joskus heitetään hetulaa ja joskus puretaan mahdollisia päivän rankkoja hetkiä. Aamupäivän päätteeksi on hienoa kokoontua työkavereiden kanssa ja nauttia yhteisestä ruokahetkestä.

Kivelä kertoo, että perinteen loihti johtava diakonian viranhaltija Eliisa Ala-Kuusisto.

– Hetki on voimaannuttava ja yhdistävä. Kun on oma ruuanlaittovuoro, sitä ihan tarkasti miettii, mitä hyvää haluaa laittaa työkavereille, Kivelä kertoo.

Ruokahetki päättyy Raamatun lukemiseen. Seuraavan sunnuntain teksti siivittää ajatuksia eteenpäin, aina rukoukseen asti.

Myös nuorisotyönohjaaja Juha Seppänen on osallistunut ruokahetkiin.

– Olen päässyt harvoin mukaan, mutta on ollut kiva istua ja porista ruuan äärellä. Raamatussa on muuten vähän kohtia, missä ei syödä, kun ollaan yhdessä koolla. Ruokahetkessä pysähdytään yhdessä ja hetki on tärkeä, toteaa Seppänen.

Yhteisollisyyteen liittyy työnilo

Ryhmähenki, avoin vuorovaikutus ja ryhmän toimivuus ovat tärkeä osa työhyvinvointia ja jaksamista. Esimiesten rooli myönteisen ilmapiirin luojana on keskeinen, mutta myös yksittäinen työntekijä voi kantaa kortensa kekoon. Yhteen hiileen puhaltaminen vie koko työyhteisöä ja kaikkia sen jäseniä eteenpäin. Jokainen voi pyrkiä edistämään yhteistä hyvää ja tuoda työyhteisöön toivoa paremmasta. Työyhteisön yhteisöllisyys koostuu vuorovaikutuksesta, yhdessä olemisesta ja tekemisestä, luottamuksesta ja yhteenkuuluvuudesta. Työyhteisön yhteisöllisyydellä tarkoitetaan henkistä tilaa, jossa on ihmisten välistä kanssakäymistä, toisista välittämistä ja oppimista. Yhteisöllisyyteen liittyy terveys, työhyvinvointi ja työnilo.

Yhteisöllisyys kasvaa luottamuksesta. Työyhteisö koostuu ihmisistä, joilla on yhteinen tavoite ja tehtävä. Me-henki ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat suoraan suhteessa työn tulokseen. Yhteisöllisyys tukee terveyttä, hyvinvointia, oppimista ja tuloksellisuutta. Se luo yhteenkuuluvuutta, tarjoaa turvaa yhteisön jäsenille ja auttaa hahmottamaan ympäristöä. Hyvä ilmapiiri näkyy keskinäisenä luottamuksena ja tukena, aitona auttamishaluna, toisten huomioonottamisena, yhteishenkenä, avoimuutena ja joustavuutena.

LÄHTEET: Otala, L & Ahonen, G. 2005. Työhyvinvointi tuloksen tekijänä. 2. uudistettu painos. Helsinki: WSOY.

Teksti Tanja Puhakka ja Hannu Keränen 
Kuvat Hannu Keränen, Eliisa Ala-Kuusisto