Kertoisinko eläkesuunnitelmista?

0
217

Voiko työnantaja kysyä työntekijänsä eläköitymisestä? Tarvitseeko suunnitelmiaan paljastaa? Asiantuntija kertoo, miten eläkkeelle jäämisestä on hyvä puhua.

Otetaan heti alkuun esimerkki. Yli 30 vuotta samassa työpaikassa palvellut kirkon työntekijä on päättänyt jäädä eläkkeelle noin vuoden kuluttua. Periaatteessa virtaa työntekoon riittäisi, mutta lastenlasten kanssa olisi mukava viettää enemmän aikaa, ja kukapa ei haluaisi karata talvikuukausina vähän pidemmälle lomalle palmujen alle.

Ikää esimerkkitapauksellamme on 64 vuotta. Kannattaako hänen kertoa eläkeaatoksistaan työnantajalle? Voiko avoimuus johtaa työtehtävien muutoksiin tai pahimmassa tapauksessa irtisanomiseen ennen suunniteltua eläkeaikaa?

Kevan tutkimuksen mukaan jopa neljännes työntekijä ei kerro esimiehelleen, milloin aikoo jäädä eläkkeelle. Moni ajattelee, että asia ei kuulu työnantajalle. Eläkesuunnitelmat halutaan pitää salassa, jotta oma asema työpaikalla säilyisi entisellään. Kyseessä on arka asia, johon liittyy paljon kysymyksiä ja pelkoja. Eläkkeelle jääminen on joissakin työyhteisöissä kuuma peruna, josta ei mielellään puhuta edes lähimmille työkavereille. Asian puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta myös työnantajalta. Kehtaako siitä kysyä?

Avoin keskustelu kysyy luottamusta

Työterveyslaitokselta eläköitynyt asiantuntija Rauno Pääkkönen on kirjoittanut Minäkö eläkkeelle -oppaan, jossa valotetaan eläkkeelle lähdön problematiikkaa monipuolisesti. Hän uskoo suoran puheen ja avoimen keskustelun hyödyttävän molempia osapuolia.

– Minusta työntekijän kannattaa avoimesti kertoa tavoitteistaan ja ajatuksistaan. Tämä kaikki kysyy tietysti myös luottamusta. Tiedolla voi olla työnantajalle suurikin taloudellinen merkitys. Samalla työnantaja saa eläkkeelle jäävän hiljaisen tiedon riittävän ajoissa yrityksessä jatkavien käyttöön. Voi myös olla, että eläkkeelle jäämisen jälkeen työntekijälle löytyy mahdollisuus tehdä sivu-työtä yrityksessä. Näistä keskusteluista hyötyvät molemmat osapuolet, Pääkkönen sanoo.

Apua liitolta tai työsuojeluvaltuutetulta

Työntekijän ei kuitenkaan ole pakko tiedottaa etukäteen eläkesuunnitelmistaan. Ne voi halutessaan pitää täysin omana tietonaan.

– Irtisanomisaika on yleensä työsopimuksessa määritelty työntekijän ja työnantajan puolelta. Ainakin sen puitteissa eläkkeelle jäämisestä pitää kertoa. Olisi hyvä, että uuden henkilön rekrytointi pystyttäisiin tekemään hyvissä ajoin ennen vanhan työntekijän eläköitymistä.

Pääkkönen ei pidä eettisesti hyvänä, että eläkkeelle jäämisellä kiristetään toista osapuolta, on se sitten työntekijä tai työnantaja.

– Nykyään molemmat osapuolet voivat mustamaalata toista osapuolta tavalla tai toisella. Kirjassani viittaan muun muassa kilpailukieltoon tai somessa tapahtuvaan yrityksen tai sen tuotteiden arvosteluun.

YT-neuvottelujen yhteydessä eläkeaikeista kertominen voi olla hankala asia. Silloin kannattaa pyytää tukea ja neuvoa työsuojeluvaltuutetulta tai omalta ammattiliitolta.

– Valitettavasti olen myös joutunut kuulemaan tilanteista, missä irtisanomisia työnantajan puolelta on tapahtunut niin, että eläkeikään olisi ollut enää kuukausia. Tämä on huono lähtökohta monille asioille.

Puheeksi kehityskeskustelussa

Työnantajalla on muutamia hyvien tapojen mukaisia keinoja kysellä työntekijänsä eläkesuunnitelmista.

– Esimerkiksi kehityskeskusteluissa voi nostaa asiaa esille. Monissa yrityksissä on viisivuotistarkastuksia 55-, 60- ja 65-vuotiaille, joissa voidaan pohtia terveyttä ja työn tekemisen mahdollisuuksia sekä motivaatiota, Pääkkönen sanoo.

Jos työntekijällä on terveysongelmia, jotka vaikuttavat työntekoon, on hyvä käydä läpi työkykyneuvottelut.

– Niissä voidaan avoimesti miettiä yhdessä työterveyshuollon, työnantajan edustajan ja työntekijän välillä työtehtäviä ja eläkkeelle jäämistä, Pääkkönen jatkaa.

Vaikka mediassa usein toisin kerrotaan, monissa työpaikoissa eläkeikäisistä työntekijöistä halutaan aidosti pitää kiinni.

– On yrityksiä, jotka tarjoavat erilaisia etuja työntekijöille, jotka jatkavat työntekoaan, eli siis siirtävät eläkkeelle jäämistään. Kirjassani on useita esimerkkejä tällaisista yrityksistä.

—————————————————————————————————

Valmistaudu ajoissa

Useimmat lähellä eläkeikää olevat haluaisivat vähän hellittää työpaineitaan ja tehdä työtä enemmän omilla ehdoillaan. Keskustele näistä asioista työnantajan kanssa.

Tyhjän päälle tai sohvan nurkkaan ei kannata jäädä, kun eläkeaika koittaa. On hyvä pohtia ajoissa ystävyyssuhteitaan, harrastuksiaan, elämäntapaansa, talouttaan ja terveyttään. Turhuuden tunne voi tulla hyvän olon kauden jälkeen, ja siihen pitää löytää vastauksia. Masennuskin voi vaania nurkan takana.

Kannattaa miettiä ajoissa, mitä eläkeaikanaan aikoo tehdä. Eläkeajan työ voi olla esimerkiksi hyväntekeväisyyttä, kuten lasten tai vanhusten hoitamista tai muunlaista avustustyötä.

Lähde: Rauno Pääkkönen

——————————————————————————————————

Kuntoutuskurssilta voimia ja tukea

Kirkko tukee ikääntyneitä työntekijöitään muun muassa tarjoamalla kuntoutuskursseja. Kirkon eläkerahaston Lapuan hiippakunnassa järjestämät Varhaiskuntoutuskurssit senioreille ovat olleet suosittuja. Tammikuinen kurssi täyttyi nopeasti ja elokuuksi suunniteltu kurssi on sekin jo täynnä. Hakea voi silti, sillä kursseja muokataan tarpeen mukaan.

– Seniorikursseille on selvästi tarvetta. Ne kestävät kokonaisuudessaan noin vuoden, neljä viikkoa kolmessa jaksossa. Niiden tarkoituksena on antaa työntekijöille lisävoimia sekä työelämän viimeisiin vuosiin että elämän muihin osa-alueisiin, Lapuan Hiippakunan kuntoutussihteeri Pirkko Noponen sanoo.

Voimavaroja vahvistetaan

Kurssit on räätälöity 57–65-vuotiaille työntekijöille. Henkisiä ja fyysisiä voimavaroja vahvistetaan korostamalla liikunnan, ravitsemuksen, unen sekä palautumisen ja rentoutumisen merkitystä. Kursseilta saa tukea myös eläkeaikaan ja sen suunnittelemiseen.

– Keskustelemme kursseilla paljon eläkkeelle siirtymisestä. Se on puheenaihe, joka tulee ihan luonnostaan esille, sillä se mietityttää kurssilaisiamme. Monella on kurssin alkaessa jo selvillä, milloin he aikovat jäädä eläkkeelle. Aika usein käy kuitenkin niin, että kurssin aikana suunnitelmat muuttuvat. Osa päättää siirtää eläkkeelle jäämistä tai jatkaa osa-aikaisessa työssä, Noponen kertoo.

Koko elämä mukana

Kursseilla korostetaan myös henkisyyttä ja hengellisyyttä sekä niiden vahvistamista. Tärkeää on niin ikään iän ja kokemuksen antamien vahvuuksien löytäminen ja käyttöönottaminen.

– Kurssit ovat erittäin kokonaisvaltaisia. Niissä käsitellään koko elämää, Noponen lisää.

————————————————————————————————-

Varaudu haasteisiin

• Eläkkeelle siirtyminen herättää monia tunteita. Eläkkeelle päästään tai joudutaan, sitä odotetaan tai pelätään. Jollekin kyse on innostavasta, toiselle uhkaavasta ja kolmannelle helpottavasta elämänmuutoksesta.

• Sairaus tai irtisanominen tuo tilanteen eteen yllättäen. Äkillisesti tai vastentahtoisesti eläkkeelle joutuminen voi aiheuttaa kriisin, jossa mielenterveyden voimavarat ovat koetuksella.

• Luopuminen työroolista ja -yhteisöstä on usein haikeaa ja edellyttää surutyötä, vaikka edessä olisikin monella tapaa odotettu ja suunniteltu aika.

• Jotkut eläkkeelle jääminen pudottaa tyhjän päälle. Jos työllä on ollut hyvin keskeinen merkitys elämässä eikä muita ihmissuhteita ole juuri ollut, ihminen voi tuntea itsensä hyödyttömäksi ja tarpeettomaksi.

• Eläkeaika on uusi tilanne parisuhteelle, kun kumppaneilla on mahdollisuus viettää enemmän aikaa yhdessä. Tuttu kumppani voi alkaa tuntua läheisemmältä tai etäisemmältä. Monille eläkkeelle siirtyminen onkin parisuhteen ja sen roolien uudelleen arvioinnin aikaa. Eläkkeelle jääminen voi lisätä seksuaalista halua ja nautintoa, kun aikaa ja rennompaa elämää on enemmän.

• Eläkeiän toimeentulo mietityttää monia, mikä voi kuormittaa mieltä. Mistä voi saada apua ja hoitoa sitä tarvittaessa? Kuinka kattaa lisääntyvän lääkityksen sekä kunnollisen ruoan kustannukset?

• Jos eläkkeelle siirtyminen herättää tunteen elämän tarkoituksen katoamisesta, alttius mielenterveyden ongelmille kasvaa. Se voi tuoda unettomuutta, mielialan laskua ja päihteiden liikakäyttöä sekä vähentää itsestä huolehtimista.

Lähde: mielenterveysseura.fi

——————————————————————————————————

Teksti Tiina Usvajoki
Kuvitus Juho Rinne

EI KOMMENTTEJA

JÄTÄ VASTAUS