Paikallinen sopiminen – uhka vai mahdollisuus

0
2759
business people group assembling jigsaw puzzle and represent team support and help concept, top view perspective at modern bright office interior

Tässä artikkelissa paikallisella sopimisella tarkoitetaan virka- ja työehtosopimuksen perusteella tapahtuvaa palvelussuhteen ehtoja koskevaa sopimista.

Paikallisen sopimisen käsitettä käytetään monissa eri tarkoituksissa. Laajassa mielessä paikallisen sopimisen voidaan ajatella kattavan työpaikoilla kaiken toiminnan, jolla pyritään lisäämään työntekijöiden ja työnantajien välistä yhteisymmärrystä.

Tässä artikkelissa paikallisella sopimisella tarkoitetaan virka- ja työehtosopimuksen perusteella tapahtuvaa palvelussuhteen ehtoja koskevaa sopimista. Sopimusneuvottelua käyvät ja sopimuksen solmivat tällöin paikallinen työnantaja ja pääsopijajärjestöjen (JUKO, Kirkon alat, Kirkon alan Unioni) pääluottamusmiehet.

Mahdolliseksi myös kirkon sektorilla

Evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien henkilöstön palvelussuhteen ehdoista sovitaan valtakunnallisella Kirkon yleisellä virka- ja työehtosopimuksella eli KirVESTES:lla. Valtakunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa on pyritty ottamaan huomioon erilaisten ja erikokoisten seurakuntatyönantajien tarpeet ja näkemykset, eri sopijaosapuolten tavoitteet sekä yleinen työmarkkinapoliittinen tilanne.

Kiky-sopimuksen myötä myös evankelis-luterilaisen kirkon sopimusalalla otettiin 1.2.2017 käyttöön paikallinen sopiminen eli mahdollisuus sopia joistakin virka- ja työehdoista paikallisen työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä. Pääluottamusmiehillä ja pienempien seurakuntien ns. ainoilla luottamusmiehillä on jatkossa luottamusmiesasemaan perustuva valtuutus tehdä KirVESTES:n sallimia paikallisia sopimuksia.

Mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen voidaan pitää tarpeellisena, koska seurakuntien taloudellinen asema, niiden tuottamat palvelut ja niiden järjestämisen tapakin vaihtelevat siinä määrin, ettei valtakunnallisissa sopimuksissa voida näitä eroja aina riittävästi ottaa huomioon. Paikallinen sopiminen on mahdollisuus, ei pakko. Paikallinen sopimus voidaan tehdä tai olla tekemättä. Poikkeamista valtakunnallisen tason sopimuksesta ei tule tehdä kevein perustein.

Paikallisen sopimisen edellytyksenä on paikallisten sopijaosapuolten välinen luottamus. Paikallinen sopiminen edellyttää kuitenkin paitsi luottamusta ja neuvotteluhalua, myös virka- ja työlainsäädännön ja KirVESTES:n tuntemusta. Työlainsäädännössä on pakottavia määräyksiä, joista ei voida poiketa työntekijälle epäedulliseen suuntaan – ei edes valtakunnallisella virka- ja työehtosopimuksella.

Pääluottamusmies neuvottelee ja sopii

Jukolaisten eli neuvottelujärjestö JUKOn jäsenjärjestöjen jäsenten puolesta paikalliseen sopimukseen tähtääviä neuvotteluja käy seurakuntaan valittu JUKOn pääluottamusmies. Seurakunnissa, joissa ei ole JUKOn luottamusmiestä, ei voida tehdä jukolaisia koskevia paikallisia sopimuksia.

JUKOn pääluottamusmies toimii seurakunnan palveluksessa olevien jukolaisten luottamuksen varassa, ja siksi hänen on pyrittävä saamaan käsitys siitä, miten jukolaiset suhtautuvat suunniteltuun paikalliseen sopimukseen. Seurakunnan muut JUKOn luottamusmiehet muodostavat pääluottamusmiehen taustaryhmän. Yhteistyö on tärkeää myös muiden pääsopijajärjestöjen luottamusmiesten kanssa.

Paikallinen sopimus syntyy seurakunnassa paikallisten osapuolten allekirjoituksella. JUKOn puolesta sopimuksen allekirjoittaa JUKOn pääluottamusmies.

Mistä voidaan sopia?

Kirkon sopimusalalla paikallinen sopiminen on jaettu normaalilausekkeen perusteella sovittaviin asioihin ja selviytymislausekkeen perusteella sovittaviin asioihin.

Normaalilausekkeen mukainen eli normaalin taloudellisen tilanteen paikallinen sopimus voidaan solmia, jos paikallisesti toisin sopimiselle katsotaan olevan paikallisista olosuhteista aiheutuva perusteltu syy ja KirVESTES mahdollistaa toisin sopimisen ko. asiasta.

Normaalilausekkeen mukaisesti paikallisesti voidaan sopia KirVESTES:stä poikkeavasti mm. palkkausjärjestelmän toteuttamisesta ja työaikamääräyksistä kuitenkin niin, ettei palkkataso laske vaativuusryhmän vähimmäispalkkojen alle eikä enimmäistyöaika muutu. Paikallisesti voidaan sopia myös hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöajan käyttöönotosta sekä lomarahan vaihtamisesta vapaaksi henkilöstöryhmittäin tai koko henkilöstöä koskevana.

Paikallinen sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Tämän jälkeen seurakunnassa palataan tuon sovitun asian osalta noudattamaan Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.

Selviytymislausekkeen mukainen paikallinen sopimus voidaan solmia, jos seurakunnan talous joutuu vakavaan kriisiin. Selviytymislausekkeen mukainen taloudellinen kriisitilanne mahdollistaa paikallisen sopimisen palkkoja alentavasti ja myös vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja pienemmäksi. Työaikakorvauksia voidaan pienentää tai niistä voidaan luopua. Myös lomarahoista voidaan luopua ilman vastikkeeksi saatavaa vapaata.

Selviytymislausekkeen mukainen paikallinen säästösopimus voidaan tehdä enintään vuodeksi. Sopimusta voidaan tuon jälkeen kuitenkin sopia jatkettavan enintään vuoden mittaisena jaksona. Sopimuksen voimassaoloaikana työnantaja pidättäytyy irtisanomasta, osa-aikaistamasta ja lomauttamasta henkilöstöä taloudellisin perustein.

Taloudellinen kriisi todettava yksimielisesti

Selviytymislausekkeen perusteella paikallinen virka- ja työehtosopimus voidaan tehdä vain, jos seurakunnan taloudellinen tilanne muuttuu poikkeuksellisen vaikeaksi. Pyrkiessään henkilöstökulujen pienentämiseen paikallisen sopimuksen kautta on työnantajan intressissä tietenkin mahdollisimman uskottavasti esittää, että seurakunnan talous on kriisissä. Voidakseen edetä paikalliseen säästösopimukseen saakka, tulee paikallisten neuvotteluosapuolten kuitenkin ensin yksimielisesti todeta vakavan taloudellisen kriisin olemassaolo.

Taloudellisia vaikeuksia tarkastellaan kokonaisharkinnalla, jossa otetaan huomioon mm. seurakunnan rahavarojen määrä (maksuvalmius), kirkollisverotulojen kehittyminen, vuosikate ja äkilliset rakennusten peruskunnostukset/rakentaminen. Poikkeuksellinen taloudellisen tilanteen vaikeus ei edellytä kaikkien edellä mainittujen kriteerien olemassa oloa, vaan se voi johtua yhdestäkin seikasta, jos sen merkitys kokonaisuutena on suuri.

Ellei yksimielisyyttä taloudellisen kriisin olemassaolosta synny, ei JUKOn pääluottamusmiehellä ole syytä jatkaa neuvotteluja säästösopimuksesta. Mikäli paikalliset osapuolet eli pääluottamusmiehet ja työnantaja ovat kuitenkin yksimielisiä selviytymislausekkeen mukaisen taloudellisen kriisin olemassaolosta, voivat paikalliset neuvottelut palvelussuhteen ehtojen heikentämiseksi käynnistyä. JUKOn toimisto ja JUKOn jäsenjärjestöt tukevat JUKOn pääluottamusmiestä neuvottelujen aikana.

Henkilöstö pidettävä ajantasalla

Paikalliseen sopimukseen tähtäävistä virka- ja työehtosopimusneuvotteluista ja neuvottelujen lopputuloksesta on tiedottava riittävästi henkilöstölle. Tiedotusvastuu on ennen kaikkea työnantajalla, mutta myös luottamusmiehellä. Riittävä tiedonsaanti antaa henkilöstölle mahdollisuuden tutustua sopimuksen perusteluihin ja sitoutua sen tavoitteiden saavuttamiseen.

JUKO ei näe paikallista sopimista uhkana vaan pikemminkin mahdollisuutena. Parhaimmillaan paikallinen sopimisella voidaan vaikuttaa myönteisesti henkilöstön hyvinvointiin ja työn tuloksellisuuteen. Koska paikallinen sopiminen lähtee liikkeelle paikallisista tarpeista, ei JUKOlla ole valmista listaa siitä, mistä paikallisesti pitäisi tai kannattaisi sopia. JUKO kuitenkin kannustaa paikallisia osapuolia keskustelemaan mahdollisuudesta kokeilla moduulimallia. Nyt käynnissä olevat Meilahden ja Keravan seurakuntien moduulimallikokeilut ovat tuottaneet pääosin positiivisia tuloksia sekä kokeilun piirissä olevien hengellisen työn viranhaltijoiden, että työnantajan ja samalla myös koko työyhteisön näkökulmasta.

JUKO suhtautuu kuitenkin hyvin kriittisesti henkilöstön palvelussuhteen ehtoja heikentäviin säästösopimuksiin. On syytä muistaa, että kilpailukykysopimuksen johdosta tehtyjen sopimusten myötä palkat eivät kuluvana vuonna nouse ja lisäksi julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosenttia. Julkisen sektorin työntekijät osallistuvat kilpailukykysopimuksen tavoittelemiin säästötalkoisiin muita sektoreita enemmän ilman paikallisia palkkojen ja muiden palvelussuhteen ehtojen lisäleikkauksiakin.

Teksti Jukon kirkon sektorin neuvottelupäällikkö Anne Kaitainen