Pentinkulmasta Etelärantaan

0
343

Suomi 100 -juhlien innoittamana luen Väinö Linnan Täällä pohjan tähden alla -trilogiaa. Kirjasta tehty elokuva kuuluu ikäpolveni yhteiseen kokemusmaailmaan. Kirjan kuvaus väestöryhmien kohtaamattomuudesta, toisen elämäntilanteen ymmärtämättömyydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta on vienyt minut syviin vesiin.

Sata vuotta sitten perustetiin paljon yhdistyksiä. Linnakin kuvaa torpparien yhdistystoiminnan ja ay-liikkeen syntyä. Työväen aktivoituminen ja ammatillinen järjestäytyminen virisivät tarpeesta saada tukea yhteisvoimasta. Haaveena oli kahdeksan tunnin työpäivä ja oikeus ylityökorvauksiin, kuten kirkossa hengellisessä työssä nyt 2017. Erityyppisiä ammatillisia kiltoja oli toki ollut olemassa. Tilalliset halusivat sopia suoraan päivätyöläisten tai torppariensa kanssa, jotta paikalliset tilanteet tulisi paremmin huomioiduksi ja työ joustavasti tehdyksi. Torpparien omien tiluksien hoitoa ei tainnut heistä monikaan huomioida, liekö käväisi edes mielen syrjässä. Pappiloihin sidottujen kirkkoherrojen valinnanvapauskaan ei kummoista ollut. Luottamus ja kommunikaatio ihmisryhmien välillä kadotettiin tuolloin tunnetuin seurauksin.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on päätöksillään aikaansaanut sen, että palkansaajakeskusjärjestöjen asema on muutoksessa. Seuraava virka- ja työehtosopimus solmittaneen liittotasolla, meillä JUKOn johdolla. Viimeksi 2007 käytiin sopimusneuvottelut liittotasolla, sittemmin on ollut TUPOa, TYKAa ja KIKYä.

EK:n puheenjohtaja Mattila tarinoi keväällä, että heidän perimmäinen tavoitteensa on paikal-lisiin sopimuksiin siirtyminen. Paikallisesta sopimisesta annetaan keskusteluissa ruusuinen kuva. Miksi ne torpparit järjestäytyivätkään? Paikallisella sopimisella on toki paikkansa. Kotka-Kymin seurakunnassa tehtiin paikallinen virka-ja työehtosopimus niin, että 36 tunnin leiristä saa automaattisen leirityöaikahyvityksen, oli leiri sitten viikonloppuna tai arkena. Lisäksi he sopivat, että leirin johtajapalk-kiosta poistuu osallistujamäärän minimi. Hienoa!

Hyviä vinkkejä luottamusmiehille ja tavoitteita seurakuntiin!

Tiina Laine
toiminnanjohtaja, Dtl
tiina.laine@dtl.fi

Kuva Ruusukuva, Tarja Engblom

JAA
Edellinen artikkeli”Joku näkee ja laittaa rajat”

EI KOMMENTTEJA

JÄTÄ VASTAUS