Työhyvinvointi on kunnossa kirkon töissä

0
3442
success and winning concept - happy business team giving high five in office

Kirkon työntekijät voivat työssään hyvin, kertoo Kevan työhyvinvointitutkimus. Tulokset ovat parantuneet kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta.Silti etenkin seurakuntatyöntekijöiden henkiseen työkykyyn pitäisi kiinnittää huomiota.

Reilusti yli 80 prosenttia kirkon työntekijöistä pitää fyysistä ja henkistä työkykyään hyvänä tai erittäin hyvänä. Mitä nuorempi työntekijä on kyseessä, sitä parempana hän pitää työkykyään.

– Tutkimuksessa jaettiin kirkon alan työntekijät kolmeen ryhmään: seurakuntatyöntekijöihin, hallinto- ja toimistotyöntekijöihin sekä hautausmailla ja kirkon palvelutyössä työskenteleviin. Heidän välillään on jonkin verran eroja työkyvyn suhteen, sanoo työelämäasiantuntija Laura Pekkarinen Kevasta.

Haasteena epäasiallinen kohtelu

Hallinto- ja toimistotyöntekijöiden arvio omasta työkyvystään on kirkon alan työntekijöistä paras. Sen sijaan hautausmailla ja palvelutöissä työskentelevien työssä painottuu työn fyysinen raskaus, kun taas seurakuntatyöntekijät pitävät työtään henkisesti kuormittavimpana.

– Koko julkisen alan haasteena on työyhteisöjen sisäinen epäasiallinen kohtelu. Se on hieman vähentynyt kirkon työpaikoilla, mutta silti joka neljäs seurakuntatyöntekijä on viimeisen vuoden aikana kokenut epäasiallista kohtelua tai kiusaamista esimiehen tai työkaverin taholta. Kokemukset jakautuvat tasaisesti eri ammattialoille ja korostuvat vakituisen henkilöstön kohdalla, Pekkarinen kertoo.

Ikä lisää kriittisyyttä

Työhyvinvointi koostuu useasta palasesta, ja siihen vaikuttavat muun muassa mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, esimiestyö, työyhteisön ilmapiiri, mahdollisuudet kehittyä ammatillisesti sekä työssä viihtyminen.

– Peräti neljä viidestä kirkon alan työntekijästä on sitä mieltä, että pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä liittyviin asioihin. Kaksi vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna vaikutusmahdollisuudet näyttävät parantuneen. Lisäksi 70 prosenttia on sitä mieltä, että työnantaja tarjoaa mahdollisuuksia kehittyä ammatillisesti. Tämä korostuu etenkin seurakuntatyötä tekevien kohdalla.

Myös lähimmän esimiehen johtamistapaan ollaan melko tyytyväisiä: kaksi kolmesta kirkon alan työntekijästä on tyytyväinen, mutta toisaalta joka viides ei ole. Työntekijöiden ikä vaikuttaa tyytyväisyyteen, sillä kriittisyys esimiehen toimintaa kohtaan lisääntyy iän myötä. Esimerkiksi yli 55-vuotiaista seurakuntatyöntekijöistä joka kolmas ei pitänyt esimiehensä johtamistapaa puolueettomana ja oikeudenmukaisena.

Merkityksellisyyttä, iloa ja innostusta

Tutkimuksessa kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa, pitävätkö vastaajat työtään tärkeänä ja merkityksellisenä. Kirkon työntekijöistä peräti 95 prosenttia vastasi kyllä.

– Julkisella sektorilla työskennellään usein ammateissa ja tehtävissä, joihin liittyy vastuu muista ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan. Se antaa työlle erityistä motivaatiota, Pekkarinen arvioi.

Lisäksi jopa neljä viidestä kertoi kokevansa töissä iloa ja innostusta. Heidän osuutensa on kasvanut edellisestä tutkimuksesta. Työn iloa ja innostusta kokivat erityisesti seurakuntatyöntekijät.

Suuressa roolissa työhyvinvoinnissa ovat myös resurssit. Onko työntekijöitä tarpeeksi ja onko heillä riittävästi aikaa tehdä työnsä? Kirkon alan työntekijät arvioivat sekä aika- että henkilöresurssit riittäviksi. Hautausmailla ja palvelutyössä työskentelevät suhtautuvat kriittisimmin henkilöresurssien riittävyyteen.

Työnantajan suhtautumisella on väliä

Jos työntekijän työkyky on heikentynyt, hänen pitää lainsäädännön mukaan saada työnantajalta ja työterveyshuollosta tukea. Kirkon alalla tämä tuntuu tutkimuksen mukaan toteutuvan paremmin kuin kunta-alalla. Kirkon työntekijöistä 82 prosenttia koki saavansa tarvittaessa tukea, kun taas kunta-alalla tätä mieltä oli 70 prosenttia työntekijöistä.

– Se, miten työnantaja suhtautuu työssä jatkamiseen yli eläkeiän, vaikuttaa ikääntyvien työntekijöiden eläkevalintoihin. Tutkimuksessa selviteltiinkin tätä vain yli 55-vuotiaiden tai vanhempien vastaajien kohdalla. Heistä joka toinen arvioi, että työnantaja suhtautuu myönteisesti työssä jatkamiseen.

– Heidän näkemyksensä olivat nyt hiukan kriittisempiä kuin kaksi vuotta aikaisemmin tehdyssä tutkimuksessa. Erityisesti hallinto- ja toimistotyössä selvästi harvempi oli sitä mieltä, että työnantaja suhtautuu myönteisesti työssä jatkamiseen yli eläkeiän. Myös seurakuntatyötä tekevien keskuudessa kriittisyys oli lisääntynyt, työelämäasiantuntija Laura Pekkarinen kertoo.

———————————————————————————————–

Mikä tutkimus?

Keva toteutti Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2016 -tutkimuksen yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmän kanssa. Tulokset julkistettiin joulukuussa 2016. Edellinen sekä kunta-alan että kirkon alan työoloja ja työhyvinvointia koskeva tutkimus tehtiin vuonna 2014.

Tutkimuksessa tarkasteltiin työhyvinvointia kunta-alalla ja kirkon alalla. Yhdessä nämä muodostavat julkisen alan.

Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 2025 julkisen alan palkansaajaa keväällä 2016.

Tutkimuksessa käsitellään kirkon alan työtä pääasiassa yhtenä kokonaisuutena. Ammattialakohtaiset havainnot on kirkon alan henkilöstön osalta jaoteltu kolmeen osaan:

–> seurakuntatyö (mm. lasten-vohjaajat, kirkkomuusikot, nuorisotyönohjaajat, seurakuntapastorit ja diakonit)

–> hallinto- ja toimistotyö (tähän osioon kuuluvat muun muassa toimistosihteerit, tiedottajat, seurakuntasihteerit, talouspäälliköt ja kanslistit)

–> hautausmaat ja kirkon palvelutyö (mm. seurakuntamestarit, suntiot, vahtimestarit, siivoojat ja  emännät)

————————————————————————————————–

Teksti Kevan tiedottaja Riitta Säteri  
Kuva Scandinavian Stockphoto