Aivoterveyden kannalta oleellista on suojata työmuistia keskeytyksiltä – myös huoliajatuksilta. Miten se onnistuu?
Puhelin piippaa, sähköposti rapsahtaa näytölle, kollega pälpättää vieressä ja mielessä pyörivät arkihuolet. Miten lapsi pärjää päiväkodissa? Ehdinkö hakea hänet ajoissa? Pitikö mennä kauppaan? Selviänkö päivän töistä? Moni elää ruuhkavuosia perhe- ja työpaineiden sekamelskassa ja yrittää selvitä loputtomien vaatimusten keskellä. Se on kovaa hommaa myös aivoille. Nykyajan muotisana multitaskaus on aivojen kannalta täyttä soopaa.
– Aivoissa tapahtuu yksi asia kerrallaan. Ne eivät multitaskaa. Kun yritämme tehdä monia tehtäviä samanaikaisesti, toimimme luontoa vastaan. Tutkimusten mukaan noin 20 prosenttia tehokkuudestamme katoaa, kun teemme asioita yhtäaikaisesti. Tehokkuuden tunne on vain näennäinen. Kun teet jotakin, tee vain sitä. Terveystalon työterveyspsykologi Minna Kauppi sanoo.
Huolihetki käyttöön
Paras tapa suojella aivoja ylikuormitukselta on varjella niitä jatkuvilta keskeytyksiltä. Työmuisti sakkaa, jos keskeytyksiä tulvii liikaa. Huoliajatukset ovat erittäin tehokkaita työmuistin keskeyttäjiä.
– Kun elämässä on paljon kuormittavia asioita, huolehdimme niistä työpäivän aikana. Se rasittaa aivoja. Murehdimme paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Huolet olisi hyvä jäsentää ja laittaa mittasuhteisiin. Muuten meillä aktivoituu taistele ja pakene -mekanismi, joka ihan varmasti vie voimiamme, Kauppi sanoo.
Hän kannustaa pitämään huolihetkeä, jossa annamme itsellemme luvan murehtia oikein kunnolla. Samalla huomaamme, millaisia asioita pyörittelemme mielessämme. Ehkäpä siellä on muutama aihealue, joihin emme tosiaankaan voi vaikuttaa ja jotka voimme tiputtaa pois.
– Aivokaaoksen hoitaminen on yleisterveyden hoitamista. Usein se vaatii tietoisia päätöksiä siitä, millaiseen hulinaan lähdemme mukaan.
Työelämä on muuttunut
Työelämä on muuttunut vuosien saatossa aivojen kannalta kuormittavammaksi. Silti usein saa kuulla, että ihminen käyttää vain minimaalisen pientä osaa aivokapasiteetistaan. Työterveyspsykologi Minna Kauppi on eri mieltä.
– Olemme äärirajoilla, ja aivot ovat erittäin tiukilla. Olemme koko ajan on-tilassa sen sijaan, että kääntäisimme aivot edes joskus offille. Keskeytyksiä tulee jatkuvasti, ja se on myrkkyä aivoille. Ne kehittyvät hitaammin kuin ympäristö monimutkaistuu. Työelämä oli ennen ihmisen kognition kokoista. Enää se ei sitä ole.
Huolehdi palautumisesta
Miten sitten onnistuisimme parhaiten oman elämän kipparoinnissa? Keskeytyksiä vastaan taisteleminen on jo nostettu esiin, mutta sen lisäksi on pidettävä huoli muutamista perusasioita. Yksi niistä on tietenkin uni. Riittävä unensaanti on oleellista aivoterveydelle. Sen eteen kannattaa tehdä kaikki mahdollinen. Toinen on palautumisesta huolehtiminen.
– Aivot tykkäävät vastakohtaisuuksista. Vapaa-ajalla kannattaa tehdä ja opetella uusia itselle mielekkäitä asioita. Se voi olla vaikkapa uusi harrastus. Aivot tykkäävät myös liikunnasta, joka auttaa niitä palautumaan päivän rasituksista, Kauppi sanoo.
Palautumista tarvitaan myös työpäivän aikana. On hyvä pitää mikrotaukoja, jolloin vaikkapa vain hengittelee ja ei tee mitään.
– Kun työpäivään on mahtunut hengähdyshetkiä, pystymme palautumaan illalla entistä paremmin. Siitä syntyy palautumisen myönteinen sykli. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, Kauppi kannustaa.
Sano ei
Aivoista huolehtiminen edellyttää myös kykyä sanoa ei. Työelämä tiristää ihmisestä viimeisenkin pisaran, jos emme itse paina jarrua.
– Meillä on oikeus ja velvollisuus sanoa asioille ei. Kukaan muu ei tee sitä puolestamme. Meillä on myös oikeus vaatia kohtuullisen pituista työpäivää. Työ kun ei tekemällä lopu, Kauppi sanoo.
Sitten olisi vielä opittava arvostamaan rentoutumista ja joutenoloa. Meidän varsin luterilainen työkulttuurimme on vasta heräilemässä palautumisen hyötyihin.
– Osaamme jo suorittamisen, siitä ei tarvitse huolehtia. Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne, jotka osaavat myös rentoutua.
(Lue lisää aivojen hyvinvoinnista: Leeni Peltonen, Minna Huotilainen: Tunne aivosi)
Jos aivot saisivat päättää…
• Takanasi on hyvin nukuttu yö. Olet mennyt ajoissa nukkumaan. Et ole juurikaan heräillyt yön aikana.
• Olet suunnitellut itse päivän työtehtävät, joita keskeytykset eivät hallitse.
• Pidät 45 minuutin välein tauon ja poistut työpisteeltä. Aivot saavat viestin, että jotakin uutta tapahtuu. Ne virkistyvät.
• Syöt ravitsevan lounaan, jossa ei puhuta työasioista.
• Päivän aikana on sopivasti rutiineja ja haasteita sekä sosiaalisia kontakteja, huumoria ja leikittelyä.
• Työpäivä on kohtuullisen pituinen, jotta palautumiseen jää aikaa.
• Teet päivän päätteeksi muistiinpanot. Mihin jäin ja mistä jatkan huomenna? Se on tehokas tapa auttaa muistia suhteessa seuraavaan päivään.
• Siirryt rutiinien avulla työmoodista vapaa-aikaan. Siirtymärituaali voi olla vaikkapa musiikin kuuntelu. Aivot saavat viestin, että nyt on lupa asettua vapaalle.
• Iltasi on levollinen. Rauhoitat sen jo pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.
Lähde: Työterveyspsykologi Minna Kauppi
Teksti Tiina Usvajoki
Kuvitus Hilkka Hyvärinen
