Helsingin uudeksi piispaksi nousi Teemu Laajasalo. Vaalihumu jatkuu Turussa, jossa käynnistyy pian arkkipiispan vaali. Kävimme kysymässä asiantuntijoilta, voivatko diakonia- ja nuorisotyöntekijät antaa äänensä piispanvaaleissa?
Lakiasessori Jorma Juutilainen Tampereen hiippakunnasta sanoo, että nykyisen lainsäädännön mukaan diakonia- ja nuorisotyöntekijät eivät voi olla samalla tavalla kuin papisto virkaroolinsa kautta piispaa valitsemassa. Sen sijaan he voivat äänestää luottamustoimen kuten seurakuntaneuvoston- ja valtuuston nimeämänä maallikkoedustajana.
– Tulevissa arkkipiispan vaaleissa diakonia- ja nuorisotyöntekijät voivat äänestää myös hiippakuntavaltuuston jäsenyyden tai kirkolliskokousedustajan ominaisuudessa, Juutilainen kertoo.
– Vaikka piispat ovat seurakuntien kaitsijoita, niin perinteisemmin he ovat kuitenkin enemmän papiston kaitsijoita. Siksi papeilla ja lehtoreilla on virkansa puolesta kiintiöt piispanvaaleissa, hän jatkaa.
Akavan Kehityspäällikkö Kristiina Kokko tiivistää, että piispanvalinnassa vaalikelpoisia ovat papit.
– Piispanvaalissa voivat kirkkolain mukaan äänestää kyseisen hiippakunnan papit ja lehtorit sekä ns. maallikkovalitsijat, joita on yhtä monta kuin hiippakunnan pappeja ja lehtoreita. Seurakuntien kirkkovaltuustot ja seurakuntaneuvostot valitsevat maallikkovalitsijat. Jokaisesta seurakunnasta valitaan vähintään yksi valitsija ja muut valitaan suhteessa seurakunnan väkilukuun. Lisäksi äänioikeutettuja ovat kyseisestä hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat ja hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet. Tuomiokapitulin lakimiesasessori ja maallikkojäsen ovat myös äänioikeutettuja. Lisäksi Oulun hiippakunnassa äänioikeutettuna on saamelaiskäräjien valitsema edustaja, Kokko selvittää.
Hänen mukaansa piispanvaalien historiassa on nähty monenlaisia vaalitapoja ja käytäntöjä.
– Siinäkin on eroja maailmalla, onko luterilaisessa kirkossa piispoja lainkaan. Pidetäänkö piispan virkaa pappisvirasta ollenkaan erillisenä virkana? Diakonian ja papin virkojen tausta ja teologinen viitekehys ovat erittäin mielenkiintoisia. Virkoja voidaan perustellusti pitää rinnakkaisina virkoina, joiden juuret löytyvät läheltä alkukirkkoa.
Sekä Juutilainen että Kokko painottavat, että muutokset äänestämissäännöissä ovat vuosien saatossa mahdollisia, mutta ne tapahtuvat pitkällä aikavälillä.
