Mitä kohden?

0
2112

Nyt liitoissa työhön kuuluu neuvotteleminen ja sopiminen. Toivottavasti ennen seuraavan Dino-lehden ilmestymistä nykyistä parempi työehtosopimus on allekirjoitettu. Suhteessa muuhun julkiseen sektoriin kirkon koulutetun henkilöstön palkat ovat jääneet pahasti jälkeen. Palkka ei ole yhtä kuin työn koko merkitys, mutta myös kirkon töissä olevien pitää asua, syödä ja eläkkeelläänkin pärjätä. Elämän merkityksellisyys koostuu osista, joista työstä saatava palkka on yksi, sen merkitystä ei matalapalkkaisissa tehtävissä voi vähätellä.

Diakoniatyöntekijän työtä voi verrata sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan tehtäviin. Kaikkien tietämiä vaativia matalapalkka-aloja. Kuntatilaston 2016 mukaan sosiaalityöntekijän kokonaispalkan keskiarvo oli 3334 euroa, sosiaaliohjaajan 2666 euroa ja sairaanhoitajan 3124 euroa. Diakoniatyöntekijän kokonaispalkan keskiarvo oli 2674 euroa (luku sisältää myös lähiesimiehet, jotka kunnissa on tilastoitu erikseen). Lähtöpalkka monella diakonia- ja nuorisotyöntekijällä on 2297,26 euroa. Onkin ymmärrettävää, että diakonissoista vain noin 10 prosenttia hakeutuu kirkon tehtäviin, vaikka heidän osaamiselleen olisi tarvetta.

Kirkon tulevien palkankorotusten tulee olla kilpailukykyisiä muihin sektoreihin nähden. Yleiskorotusten lisäksi myös paikallisesti voidaan nostaa työntekijöiden ansioita. Voidaan käyttää tehtäväkohtaisissa palkoissa liukumia, ns. välyksiä, erityistä osaa, aikaistaa vuosisidonnaista palkanosaa, ottaa HAVA käyttöön, palkita kertapalkkioilla, maksaa puhelinpäivystämisestä paremmin ja maksaa tehtävän todellisen vaativuuden mukaista palkkaa. Kirkon palkkauksen pitäisi perustua tehtävän vaativuudelle. Usein näin ei ole, sillä tehtävien vaativuuden arviointi sementoitui valmistuttuaan liiaksi palkkaluokka-ajatteluun.

En mitenkään usko, että diakoniatyöntekijöistä 90 prosenttia tekisi täsmälleen yhtä vaativaa tehtävää. Palkkatilastojen mukaan näin nyt on, sillä vain noin 10 prosentille maksetaan liukumia.

Pyri sitkeästi oikeaan kokonaispalkkaan sekä tehtävän vaativuusosaan luottamusmiehen ja liittojen tuella. Helppoa se ei useinkaan ole.

Reformaatio- ja Suomi 100 -juhlat juhlittiin näyttävästi. Ensi vuonna käymme kansakuntana läpi vaikeita osia historiastamme. Miten meistä tuli me?

Vuonna 2018 Dtl ja KNT juhlivat tasavuosisynttäreitään tehden vahvaa edunvalvontaa ja iloiten jäsentensä kanssa.

Hyvää joulua ja vuotta 2018.

Tiina Laine
toiminnanjohtaja, Dtl
tiina.laine@dtl.fi