Pitkä saikku takana – miten töihin palaaminen onnistuu?

0
312

Kun takana on pitkä sairausloma, töihin palaaminen ei suju aina leikiten. Silloin tarvitaan tukea. Kaikkiin tilanteisiin ei sovi sama malli. Tuen tarve ja tavat vaihtelevat.

Esimerkiksi työuupumus, leikkausoperaatio tai vakava sairaus saattaa viedä työntekijän niin pitkälle sairauslomalle, että töihin palaaminen ei enää sujukaan yhtä helposti kuin vaikka flunssan jälkeen. Silloin tarvitaan tukea, jotta työntekijä pääsee paremmin kiinni töihinsä.

Sairausloman pituus ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka vaikuttaa tuen tarpeeseen.

– Lyhyenkin poissaolon jälkeen voidaan tarvita tukea, jos sairaus tai vamma vaikuttaa edelleen työkykyyn. Sairauspoissaolon aikana on voinut tulla myös muutoksia työvälineisiin tai työn järjestelyihin, sanoo asiantuntijalääkäri Hanna Joensuu Kevasta.

Käytännön muutoksia

Työntekijän tarvitsemaan tukeen vaikuttaa sairausloman syy ja työtehtävien laatu. Vaikka toimintamalli on yhtenäinen, ratkaisujen pitää sopia tilanteeseen, ja ne voivat joskus olla hyvinkin luovia. Vaihtoehtona on esimerkiksi työtehtävien tai työajan muokkaaminen.

Jos työntekijällä on vielä sairauspoissaolonsa jälkeenkin jokin fyysinen rajoite, hänen työntehtäviään voidaan räätälöidä sen mukaan, mitä hän pystyy tekemään.

– Työuupumuksessa pitää muuttaa työn kuormittavuutta ja keskittyä niihin asioihin, jotka ovat alun perin aiheuttaneet työuupumuksen. Lisäksi työntekijä tarvitsee yleensä aina tukea omien toimintatapojensa arvioimiseen ja muuttamiseen. Pelkkä poissaolo töistä ei ole ratkaisu, Joensuu sanoo.

Etenkin pienemmillä työpaikoilla saattaa tulla eteen tilanne, jossa mahdollisuutta töiden räätälöintiin ei ole. Töihin palaavan lisäksi huomioon pitää ottaa myös muut työntekijät.

Jonkun pitää hoitaa ne työt, joita töihin palaaja ei pysty tekemään.

– Jos töitä ei voi tuunata, vaihtoehtona on, että työntekijä on sairauslomalla niin kauan, että voi olla täysillä mukana töissä. Tämä ei kuitenkaan ole paras mahdollinen ratkaisu, sillä pitkä poissaolo voi alentaa työkykyä. Mitä kauemmin on poissa töistä, sitä vaikeampaa on palata. Ratkaisuja pitäisi etsiä mahdollisimman luovasti, Joensuu painottaa.

Paluuta tuetaan yhteistyöllä

Töihin palaamisen tuen järjestäminen on ensisijaisesti esimiehen vastuulla. Hän saa vetoapua muun muassa työterveyshuollosta sekä töihin palaajalta itseltään. Töihin palaaminen on aina hyvä suunnitella yhteistyössä työterveysneuvotteluissa.

– Työterveyshuollosta saa asiantuntevaa apua. Se voi antaa suosituksia, miten töihin palaamista voitaisiin parhaiten helpottaa. Esimies ja työntekijä puolestaan tietävät parhaiten, mikä työpaikalla on mahdollista.

– Työntekijän oma aktiivisuus on erittäin tärkeää. Hänen pitää tuoda esille oma näkemyksensä ja kertoa, mitä voi ja mitä ei voi tehdä sekä olla valmis pohtimaan vaihtoehtoja työterveysneuvotteluissa. Tässä saattaa olla haasteita, jos taustalla on vaikkapa uupumusta tai masennusta, sillä se vähentää omaa aktiivisuutta, Joensuu jatkaa.

Yhteistyössä mietitään myös, miten mahdollisista työaika- tai työtehtävämuutoksista kerrotaan muille työntekijöille.

– Tilanne vaikuttaa aina koko työyhteisöön. Esimiehen onkin otettava huomioon töihin palaavan työntekijän lisäksi myös kokonaisuus, Joensuu huomauttaa.

Esimiehelle tukea

Tuore esimies saattaa olla ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa sairauslomalta palaava työntekijä tarvitsee tukea. Esimies voi saada apua tai koulutusta tilanteen hoitamiseen työterveyshuollon lisäksi henkilöstöhallinnolta tai omalta esimieheltään.

– Työterveyshuollot järjestävät koulutuksia ja tarjoavat myös henkilökohtaista neuvontaa ja ohjeistusta. Myös työsuojelu- ja työhyvinvointikoulutuksissa nämä asiat ovat esillä. Työnantaja voi järjestää koulutusta esimerkiksi aktiivisen tuen toimintatavan juurruttamiseen työpaikalla, Joensuu sanoo.

Asiantuntijalääkärin kokemuksen mukaan sairauslomalta palaavan työntekijän tukeminen on joissakin organisaatioissa todella hyvin hallussa, mutta monissa on vielä suuria puutteita. Jos työpaikka on iso, sen sisällä voi olla merkittäviäkin eroja.

– Työnantajan näkökulmasta kannattaa muistaa, että kun työkyvyn johtaminen toimii hyvin, kustannukset pienenevät ja työt sujuvat entistä paremmin.

Teksti Kevan tiedottaja Riitta Säteri


 

Top 3 työntekijän tukemisessa

1. Aktiivinen yhteydenpito sairausloman aikana

Töihin palaamisen suunnitteleminen alkaa jo silloin, kun työntekijä on vielä sairauslomalla. Työntekijä ja esimies sopivat yhdessä, millä tavoin he pitävät yhteyttä sairausloman aikana.

– Esimies voi vaikka soitella kerran viikossa ja kysyä, miten toipuminen edistyy. Samalla hän voi kertoa työpaikan kuulumisista, jotta työntekijä ei olisi aivan pimennossa, asiantuntijalääkäri Hanna Joensuu Kevasta vinkkaa.

2. Tavoitteellinen suunnittelu

Töihin palaamista helpottavat tukitoimet pitää suunnitella huolellisesti työterveysneuvotteluissa työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kesken.

Kun samalla asetetaan tavoitteita, on helpompi seurata, miten töihin palaaminen onnistuu.

3. Töihin palaamisen onnistumisen seuranta

Ei riitä, että työntekijä on päässyt takaisin työpaikalle ja että hänelle on tarjottu tukea – paluun onnistumista pitää myös seurata.

– Työntekijän ja esimiehen kannattaa vaihtaa esimerkiksi viikoittain muutama sana siitä, miten työviikko on sujunut, onko sovituista toimenpiteistä pidetty kiinni ja onko niistä ollut apua. Myöskään työterveyshuolto ei saa unohtaa töihin palaajaa, vaan hänen kanssaan on hyvä pitää seurantakeskusteluja, Joensuu sanoo.

– Lisäksi on tärkeää sopia työterveysneuvotteluja työhön paluun onnistumisesta, kunnes työhön palaaja on taas päässyt hyvin kiinni töihin. Työterveysneuvotteluja voidaan pitää myös puhelinneuvotteluina.

—————————————————————————————————–

EI KOMMENTTEJA

JÄTÄ VASTAUS