Koulun käytävillä käy kuhina. Osa keskustelee pienissä ryhmissä, joku jää hieman kauemmas taakse tarkkailemaan. Opiskelijat nykäisevät keltaisiin haalareihin pukeutuneita tutoreita hihasta ja kyselevät: Missä on ruokala? Mistä löydän kirjaston? Porukka jakautuu pieniin ryhmiin ja jalkaudumme yhdessä tutustumaan väistötiloihimme. Uudet opiskelijat ovat siis aloittaneet opinnot ja saapuneet kampuksellemme Ouluun.
On aina mukava nähdä uusia kasvoja, jotka imevät tietoa pesusienen lailla. He ovat valmiita oppimaan. Meillä vanhoilla opiskelijoilla on tärkeä rooli olla aktiivisesti läsnä perehdyttämässä sekä tukemassa uuden, ison opiskelijaryhmän ryhmäytymistä, jottei kukaan jää yksin. Yhdessä tekeminen on nimittäin parhaimmillaan hyvä luovuuden ja innovatiivisuuden lähde oppimiskokemuksille, eikä koulutehtävien tekeminen yhdessä tunnu läheskään yhtä raskaalta, kuin yksin.
Me muut opiskelijat olemme aloittaneet kurssien tekemisen vanhalla, hyväksi-havaitulla kaavalla. On ihanaa huomata kuinka pitkä, kylmä sekä pimeä talvi alkaa väistyä ja kevät saapuu nopeaa vauhtia tuoden valoa ja lämpöä päiviin. Aurinko on pilkahdellut pilvien lomasta täällä Oulun korkeudellakin jo muutamina päivinä. Sillä onhan se mukavaa, kun D-vitamiinia saa muualtakin kuin purkista.
Talven pimeys voi uuvuttaa opiskelijaa tehtäväpaineen alla entisestään. On jopa tutkittu, että pimeydestä voi aiheutua kaamosmasennusta, jonka oireita ovat ärtyisyys, toivottomuuden tunne sekä voimattomuus. Ei ole siis ihme, että välillä koulutehtävien tekeminen ja oppiminen ei innosta.
Itse laitan näin kevätauringon alla sukset jalkaan ja lähden ladulle nauttimaan ulkoilusta ja keväisestä säästä. Ulkoilun päätteeksi oma mieli on kummasti keventynyt ja ajatus koulukirjoihin tarttumisesta ei tunnukaan enää niin vaivalloiselta. Omiin diakoniatyön opintoihin on tänä keväänä ehtinyt kuulua sielunhoidon erilaisia menetelmiä, oman hengellisyyden kasvun pohtimista sekä hiljentymiseen opettelua. Ulkoilmasta saa ammennettua itselleen roppakaupalla juuri noihin kyseisiin kursseihin liittyviä hyviä asioita.
Toivotan uudet opiskelijat tervetulleeksi kampuksillemme. Samalla kannustan jokaista opiskelijaa huolehtimaan omasta jaksamisesta sekä lähtemään ulos ihmettelemään koulutehtävien välissä tuota ihanaa luonnonilmiötä, aurinkoa.
Maria Rajaniemi
Sosionomi-diakoniopiskelija, Oulu
Diakoniatyöntekijäliiton opiskelijayhdysjäsen