Kirkon sopijaosapuolet pääsivät 15.2. sopuun uudesta virka- ja työehtosopimuksesta.
Tätä kirjoitettaessa JUKOn hallitus on jättänyt kunnan, valtion, kirkon ja Avaintan neuvottelutulokset vahvistamatta tukeakseen yliopistosektorin neuvotteluja, joissa palkansaajajärjestöt ovat jättäneet työtaisteluvaroituksen ja valtakunnansovittelija sovittelee tilannetta.
Ei mikään yhden yön juttu
Virka-ja työehtosopimuksista neuvotellaan usein yömyöhään, mutta yhdessä yössä ne eivät synny. Edellisen KirVESTES:n voimassaolo päättyi 31.1.2018, mutta neuvottelut käynnistyivät jo joulukuussa järjestöjen irtisanottua sopimuksen. Muun muassa palkkaukseen ja työaikoihin liittyviä asioita oli tuolloin työstetty työryhmissä jo vuoden verran. Liitot olivat kuulleet jäsenistönsä näkemyksiä sopimuksen epäkohdista. Ennen neuvottelujen alkua liittojen edustajista koostuva JUKOn kirkon neuvottelukunta asetti JUKOn neuvottelutavoitteet.
Neuvotellen ja sopien
JUKOn, Kirkon alan Unionin ja Kirkon alojen sekä Kirkon työmarkkinalaitoksen tavoitteita yhteensovittamalla syntyi reilun kahden viikon sopimuksettoman tilan jälkeen neuvottelutulos kirkon virka- ja työehtosopimukseksi ajalle 1.2.2018 – 31.3.2020.
Ennen neuvottelutuloksen syntymistä neuvottelut katkesivat kahdesti. Ensin syynä olivat osapuolten eriävät näkemykset palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Toisella kerralla neuvottelut katkesivat kiistaan sopimuskauden pituudesta ja palkankorotusten tasosta. Tässä vaiheessa JUKOn valmistelut työtaisteluvaroituksen jättämiseksi olivat jo hyvin pitkällä, mutta JUKOn toimintatapojen mukaisesti ratkaisua yritettiin koko ajan löytää neuvottelemalla, missä lopulta onnistuttiinkin.
Joukkovoimaa
Yksityissektorilla sovittiin tällä kierroksella 24 kuukauden sopimuksia. Kirkon 26 kuukauden sopimuskausi on yhtenevä kunnan, valtion ja muiden JUKOn sopimusten kanssa. Julkisen sektorin yhtenevät sopimuskaudet mahdollistavat parhaiten näiden sopimusten välisen koordinaation ja JUKOn eri sopimusalojen välisen tuen. Tämä on ison, monialaisen neuvottelujärjestön vahvuus, jota ei yksittäisellä pienellä liitolla ole. Osoituksena tästä tuesta on se, että yliopistojen tes-neuvottelujen kriisiytyessä JUKOn hallitus jätti pöydälle jo syntyneiden neuvottelutulosten vahvistamisen. Tämän koordinaation työnantaja haluaisi mielellään murtaa, ja KiT tavoittelikin kahden vuoden kautta. Kirkon alan Unioni tuki JUKOn vaatimusta 26 kuukauden kaudesta, mutta Kirkon aloille lyhyempi kausi ja pienemmät palkankorotukset olisivat sopineet vallan hyvin.
Palkankorotuksia ja kertaeriä
Yleiseen palkkausjärjestelmään kuluvien tehtäväkohtaisia peruspalkkoja korotetaan 1,1 prosentin yleiskorotuksella 1.4.2018 ja yhden prosentin yleiskorotuksella 1.4.2019. Kesäkuun 2018 palkanmaksun yhteydessä maksetaan lisäksi 108 euron kertaerä ja kesäkuun 2019 palkanmaksun yhteydessä 368 euron kertaerä. Maksun edellytyksenä on vähintään viiden kuukauden palvelusuhde 1.4. – 31.10., palvelussuhteeseen on sisällytettävä koko kesäkuu ja kesäkuussa on maksettava palkkaa. Osa-aikaiselle kertaerä maksetaan suhteessa hänen työaikaansa.
Lisäksi seurakunnan tulee käyttää 1.1.2020 alkaen 0,5 prosentin erä suorituslisiin (nykyinen hava) ja 0,6 prosentin järjestelyerä suorituslisiin ja/tai tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Järjestelyerän jaosta neuvotellaan seurakunnan ja luottamusmiesten kesken. Seurakuntiin, joissa ei ole JUKOn luottamusmiestä, annetaan myöhemmin tarkemmat ohjeet.
Henkilökohtainen palkanosa uudistuu
Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän (hava) korvaava suorituslisä on otettava käyttöön seurakunnissa 1.1.2020. Suorituslisään käytettävä määrä on vähintään 1,1 prosenttia yleiseen palkkausjärjestelmään kuuluvien peruspalkkojen yhteismäärästä.
Jos seurakunnassa on käytössä hava, sen käyttöä on jatkettava 2019 loppuun asti. Jos havaan on käytetty vuoden 2013 sopimusratkaisun mukaista järjestelyerää, otetaan tuo määrä huomioon suorituslisän vähimmäismäärässä noissa seurakunnissa. Kunnan ja valtion sopimuksista tuttu tuloksellisuuserä suunnataan kirkon sopimusalalla suorituslisän rahoittamiseen.
Samalla toteutetaan myös vuosisidonnaisen palkanosan muutos kokemuslisäksi. Euromääräistä kokemuslisää maksetaan 1.1.2020 alkaen viisi kokemuslisää kerryttävän vuoden jälkeen vähintään neljä prosenttia vaativuusryhmän keskipalkasta, 10 vuoden jälkeen vähintään kahdeksan prosenttia vaativuusryhmän keskipalkasta ja 15 vuoden jälkeen 12 prosenttia vaativuusryhmän keskipalkasta. Kenenkään muutoshetkellä maksussa oleva palkka ei tästä muutoksesta johtuen laske. Mikäli maksussa oleva vuosisidonnainen palkanosa on pienempi kuin uuden kokemuslisäjärjestelmän mukainen kokemuslisä, korotetaan se kokemuslisämääräysten mukaiseksi.
Kokemuslisäuudistus tuotti JUKOn neuvottelijoille päänvaivaa. Kirkon neuvottelukunnassa käydyn pohdinnan jälkeen muutokseen oltiin kuitenkin valmiita, sillä suorituslisän käyttöä ei olisi muutoin saatu ulotettua kaikkiin seurakuntiin pakollisena. Sopimus on aina kokonaisuus, ja suorituslisän käyttöönottoa pidettiin tärkeänä. Sopijaosapuolet tulevat panostamaan suorituslisän käyttöön liittyvään koulutukseen. Tarkoituksena on, että suorituslisä on aidosti kannustava, palkitseva ja oikeudenmukaiseksi koettu palkanosa.
Etenemistä teksteissä ja jatkotyötä
Etenemistä tapahtui myös joissain tekstikysymyksissä. Moduulityöaikamallin käyttöä hankaloittaneet aikarajoitukset poistuvat, ja malli voidaan jatkossa ottaa käyttöön joko toistaiseksi voimassaolevana tai määräajaksi. Myös leirin johtajalisän maksamista rajoittaneet osallistujamääräkirjaukset poistuvat. Erityinen leirityöhyvitys, yksi vapaapäivä, voidaan jatkossa myöntää myös arkena pidettäviltä vähintään 36 tunnin leireiltä. Leirityön nykytilannetta aletaan selvittää työryhmässä, jotta sopimusta voidaan kehittää ottamaan huomioon leirityön aiheuttama kuormitus.
Kokeiluluontoisia puhelinpäivystyskorvausmääräyksiä muokattiin ja määräykset vakinaistettiin ”mobiilitavoi-tettavuuskorvauksen”-nimellä. Sopijaosapuolet tunnistavat, että osa työajattomien puhelinpäivystyksestä ja mobiilitavoitettavuudesta on sitovampaa kuin mitä mobiilitavoitettavuusmääräyksissä tarkoitetaan. Ratkaisua tähän etsitään sopimuskauden aikaisissa työryhmissä. JUKOlle keskeinen työryhmässä edistettävä kokonaisuus on myös lähiesimiesten palkkauksellisen aseman selkeyttäminen.
JUKOn vahvuus on liittojen jäsenissä
Valmistautuminen vuoden 2020 neuvotteluihin aloitetaan heti, jotta JUKO olisi tuolloin nykyistäkin vahvempi ja pystyisi parantamaan seurakunnissa työskentelevien jukolaisten palvelussuhteen ehtoja. JUKO ei koskaan tavoittele lakkoa, mutta neuvotteluissa onnistuminen edellyttää entistä parempaa työtaisteluvalmiutta sekä valmista työtaisteluorganisaatiota. Aiheesta on uskallettava puhua myös kirkon sektorilla. JUKO ja liitot aloittavat työn kirkon omasta lainsäädännöstä johtuvien lakkorajoitusten selvittämiseksi ja niiden poistamiseksi.
Koska JUKOn vahvuus tulee nimenomaan sen liittojen jäsenistä, on ehdottoman tärkeää, että seurakuntien diakoniatyöntekijät ja nuorisotyöntekijät kuuluvat liittoon ja vieläpä sellaisiin liittoihin, jotka ajavat jäsentensä asiaa, eivätkä ole vain työnantajan peesaajia.
Teksti Anne Kaitainen
