Kyykyttämistä vai työhyvinvointia?

0
2363

Kilpailukykysopimuksella voidaan myös tukea työssä jaksamista. Näin toimitaan Anna Kärrin seurakunnassa Joutsenossa.

Anna Kärriä kiky ei kiukuta, sillä Joutsenossa
ymmärretään, että hyvinvoiva työntekijä on
myös työnantajan etu.

Kilpailukykysopimus eli kiky on kuohuttanut seurakunnissa. Kyseessä on kesällä 2016 solmittu työehtosopimus, jonka avulla pyrittiin parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä. Työajan pidennystä ei erikseen sovittu määräaikaiseksi, kuten esimerkiksi lomarahaleikkauksen kanssa tehtiin. Tämä tarkoittaa sitä, että työaika pidentyi pysyvästi.

Työajan lisäys toteutuu vaihtelevasti

Kilpailukykysopimuksen todellisista vaikutuksista ja hyödyistä voidaan olla monta mieltä. Toimiiko se oikeasti niin, kuten sen alkuperäisenä ajatuksena on ollut? Seurakunnissa ovat puhuttaneet erityisesti vaihtelevat ja erilaiset tavat toteuttaa työajan lisäystä. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta.

Joissakin seurakunnissa on päädytty työajan lisäämiseen kolmella kokonaisella päivällä. Se on työntekijöiden kannalta huono, hyvinvointia ja jaksamista vähentävä tapa. Toisissa seurakunnissa on taas päädytty aivan toisenlaisiin, työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia tukeviin ratkaisuihin. Näin on tehty Joutsenon seurakunnassa Lappeenrannassa. Siellä työskentelee nuorisotyönohjaaja Anna Kärri.

Joutsenossa ollaan joustavia

Lappeenrannan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto teki päätöksen, jonka mukaan työajan lisäys käytetään vapaamuotoiseen ja vapaaehtoiseen työkykyä ylläpitävään liikuntaan, ulkoiluun tai henkiseen huoltoon.

– Kiky-työkykyliikunta pitää olla ennalta suunniteltua ja kirjattuna ylös. Jos ei osallistu työkykyä ylläpitävään toimintaan, työajan lisäys tehdään työnkuvan mukaisilla tehtävillä, Anna Kärri kertoo.

Tässä mallissa jokainen työntekijä suunnittelee itsenäisesti oman tapansa toteuttaa kikyä. Niille, jotka eivät halua harrastaa liikuntaa, on annettu mahdollisuus lisätä työtehoa muilla keinoin, kuten vaikkapa meditoimalla.

– Kaikilla on työajan lisäystä puoli tuntia viikossa tai tunti kahdessa viikossa. Sen voi toteuttaa myös pidempinä suorituksina, esimerkiksi osallistumalla pyöräilytapahtumaan. Vaihtoehdoista pitää keskustella etukäteen esimiehen kanssa, Kärri jatkaa.

Tiimi liikkuu yhdessä

Anna Kärrin nuorisotyöntiimiin kuuluu hänen työparinsa ja kasvatuksen pappi. Tiimi käyttää kiky-työnajanlisäyksen liikuntaan.

– Olemme pyrkineet vähintään kerran syksyllä ja keväällä tekemään jotain yhdessä kikyn merkeissä. Usein olemme käyneet lounaalla, ja sen jälkeen lähteneet kävelemään ja suunnittelemaan kautta tai pitämään aivoriihtä tulevaisuuden toiveistamme nuorisotyön saralla.

– Tällä tavalla toteutettu työajan lisäys on erittäin hyvä ratkaisu, Kärri lisää.

Teksti Tanja Puhakka


Sairauspoissaolot laskussa

Etelä-Saimaa-lehden mukaan pitkään kasvaneet sairauspoissaolot kääntyivät Lappeenrannan seurakuntayhtymässä viime vuonna laskuun ja jopa alittivat vuoden 2014 tason. ”Lappeenrannan seurakuntayhtymän tapa toteuttaa kilpailukykysopimusta ei miellyttänyt kaikkia seurakuntalaisia. Liikunnan salliminen työajalla herätti epäilyt lenkkeilystä veronmaksajien rahoilla. Epäilevien tuomaitten mielipiteet muuttuvat viimeistään tilastoja tarkasteltaessa. Pitkään kasvaneet sairauspoissaolot kääntyivät laskuun viime vuonna ja alittivat vuoden 2014 tason. Liikuntaan käytetyillä kiky-tunneilla saattaa olla jotain osuutta asiaan.”

Työajalla sallittu liikunta oli työnantajan kädenojennus henkilökunnalle. Nyt sen on todettu parantaneen työntekijöiden jaksamista. Myös työnantajalla on syytä hymyyn; tuottavuus kasvaa, kun ihmiset eivät sairastele niin paljon.


Ping, työnantaja!

Kikyssä on työntekijän näkökulmasta kyse lähinnä palvelussuhteen ehtojen heikennyksistä. Olisi kohtuullista ja toivottavaa, että kiky-tunnit voisi käyttää mahdollisimman luovasti ja joustavasti työviihtyvyyttä ja jaksamista edistäväksi.

Työntekijän etu on myös työnantajan etu. Se maksaa itsensä takaisin parantuneena työhyvinvointina ja vähentyneinä sairauspoissaoloina.


Näin siitä on sovittu

Virka- ja työehtosopimuksen mukaan työajan lisäys voidaan toteuttaa kokonaisina virkistys-, koulutus- tai retriittipäivinä, jotka sijoitetaan viranhaltijan vapaapäivälle.

• Työajan lisäyksen voi hoitaa myös osallistumalla työterveyshuollon suosittelemaan työkykyä ylläpitävään toimintaan, jota työnantaja ei muutoin huomioi työajaksi.

• Vain vapaapäiville sijoittuvia, kokonaisen työpäivän kestäviä tapahtumia voi olla maksimissaan kolme vuodessa.

• Työpäiville normaalien työtehtävien lisäksi sijoittuva työmäärän lisäys voidaan toteuttaa myös esimerkiksi ammattikirjallisuutta lukemalla, lisätyillä soittoharjoituksilla (kanttorit), sosiaalisen median tai erilaisten teknisten välineitten käyttöä opettelemalla tai koulutukseen osallistumalla.

• Työmäärän lisäys voidaan toteuttaa myös edellisten kohtien yhdistelmänä, joka toteuttaa 24 tunnin työmäärän lisäyksen vuodessa.


Lähteet: Kirkon kiky-pdf, sakasti.evl.fi, Etelä-Saimaa (13.2.2018)