Kirkko ei ole sama eilen, tänään ja huomenna – toivottavasti. Kirkko on jäsentensä näköinen, samaan aikaan paikallinen ja globaali yhteisö. Maahanmuuttajataustaisille jäsenille kirkko on koti ja perhe.
Kirkon jäsenmäärän vähentyessä sen yhtenä olemassa olon pelastusrenkaana pidetään maahanmuuttajien liittymistä kirkkoon. Näin kuitenkin on tehnyt vasta pieni prosentti muuttaneista.
Mitkä asiat vaikuttavat maahanmuuttajien kirkkoon liittymiseen? Entä mikä saa heidät avaamaan kirkon oven ja millainen on vieraskielisen seurakuntatyön merkitys heidän valinnassaan? Näihin kysymyksiin etsin vastauksia haastattelemalla maahanmuuttajataustaisia kirkon jäseniä ja vieraskielisen seurakuntatyön työntekijöitä opinnäytetyössäni. Kaikille tutkimukseen osallistuneille maahanmuuttajille luterilainen kirkko oli pääsääntöisesti ennestään vieras, joten siihen liittyäkseen heillä oli monta kynnystä ylitettävänään.
Valintaan vaikuttaa moni asia
Kristillisen vakaumuksen omaavat maahanmuuttajat etsivät jo muuttaessaan itselleen ennestään tutun hengellisen yhteisön tai kirkon. He löysivät kuitenkin pysyvän hengellisen kodin myöhemmin luterilaisesta kirkosta ja sen jäsenyydestä.
Luterilaiseen kirkkoon heille avautui ovi erityisesti omalla kielellä tapahtuvan jumalanpalveluselämän kautta. Heidän kirkkovalintansa taustalla vaikuttivat myös suomalainen tai Suomessa jo pidempään asunut puoliso sekä halu integroitua.
Ne maahanmuuttajat, joille kristillinen usko ja kirkot olivat ennen muuttoa olleet vieraita asioista, luterilaisen kirkon ovi avautui omalla kielellä saadun avun ja matalan kynnyksen toiminnan kautta. Avainhenkilönä tässä kohdassa oli heille tuttu ”maamies”, joka pyysi mukaansa seurakunnan toimintaan. Siten heidän ensimmäiset kirkkoaskeleensa suuntautuivat muun muassa omakieliseen perhekerhoon, leirille tai yhteiselle aterialle. Toiminnan mielekkyys, osallisuuden kokemus, hengellinen etsintä, kirkon luotettavuus sekä aikuisrippikoulun suorittaminen vaikuttivat heidän haluunsa tulla kristityksi ja liittyä kirkon jäseniksi.
Kielellä on merkitystä
Vieraskielistä seurakuntatyötä tehdään pääkaupunkiseudulla mm. arabiaksi, englanniksi, kiinaksi, viroksi ja venäjäksi. Tutkimukseni mukaan ilman tätä omakielistä säännöllistä seurakuntatyötä olisi monilla jäänyt kokonaan kirkon ovi avaamatta.
Tutkimukseen osallistuneiden mielestä kirkon vetovoimatekijöistä merkittävimpiä olivat omakieliset, osaavat ja työhönsä sitoutuneet työntekijät, jotka kulkivat tulijoiden vierellä eri elämäntilanteissa. Vieraskielisellä työllä pystyttiin monipuolisesti vastaamaan maahanmuuttajien sosiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin
Kirkko on koti
Ihminen ymmärtää kohtaamista. Tällä ajatuksella eräs tutkimukseen osallistunut halusi tuoda esiin kirkon vieraanvaraisen asenteen ja vastaanoton merkityksen uusille tulijoille. Se näytti toteutuneen hyvin vieraskielisen seurakuntatyön yhteisöissä. Ihmiset kuvasivat kirkkoa perheeksi ja kodikseen.
Tutkimuksessa tuli kuitenkin esiin kokemus siitä, että vieraskieliset yhteisöt kaipaavat enemmän yhteyttä, tunnustusta ja kutsua yhdenvertaiseen ase-maan kirkossa suomen- ja ruotsinkielisen työn kanssa. Ratkaisuina tähän nähtiin yhteistyön kehittäminen sekä työn omistajuuden ja osaamisen laajentaminen erityistyöstä osaksi paikallisseurakuntien työtä.
Diakonissa Tarja Korpaeus-Hellsten tutki opinnäytetyössään, mitkä asiat vaikuttavat maahanmuuttajien kirkkoon liittymiseen, mikä saa heidät avaamaan kirkon oven ja millainen on vieraskielisen seurakuntatyön merkitys heidän valinnoissaan.
Ihminen ymmärtää kohtaamista – Maahanmuuttajan liittyminen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi, opinnäytetyö 2017, sosionomi, YAMK.
