Pelkkä kupla vai onnistunut uudistus?

0
2054

Kirkon tilastojen uudistumisesta on kulunut reilu vuosi. On aika kysyä, miten meni. Mitä sanoo Kirkkohallituksen väki? Entä nuoriso- ja diakoniatyöntekijät?

Joulukuussa 2016 Dino-lehdessä oli iso juttu otsikolla ”Kirkon tilastot uudistuvat – Miten, miksi ja milloin?” Jutun kirjoittaja Tuomo Halmeenmäki Kirkkohallituksesta lupasi uusien tilastojen palvelevan käyttäjiä entistä paremmin. Kysytään siis ensin juuri Halmeenmäeltä, mitä hän miettii nyt.

– Uudistus onnistui hyvin. Jäsen- ja taloustilastojen osalta siirryttiin kokonaan automaattiseen tiedonkeruuseen, jolloin seurakuntien ei tarvitse toimittaa erikseen tietoja. Toimintatilastojen osalta uudistus oli suurin ja koski suoraan monia seurakuntien työntekijöitä. Sekä tietojen sisältö että keruutapa muuttuivat, mikä luonnollisesti aiheutti monenlaista epätietoisuutta ja epävarmuutta vuoden mittaan, mutta pääosin niistä selvittiin hyvin.

Paljon palautetta

Halmeenmäki sanoo, että toimintatilastojen tietosisältö muuttui merkittävästi uudistuksessa.

– Tämä johtuu siitä, että tavoitteena oli kehittää tilastoja täyttämään muuttuneita tietotarpeita entistä paremmin. Nykyään saamme muun muassa seurakunnan työntekijöiden kohtaamisista seurakuntalaisten kanssa ja seurakunnan yhteistyökumppaneista uutta tietoa.

Hänelle on ropissut paljon palautetta uudistuksesta.

– Jatkamme sen pohjalta tilastojen kehittämistä. Erityisesti tietojen saatavuuteen kirkon tilastopalvelussa ollaan tyytyväisiä, vaikka palvelu on toiminut loppuvuodesta hitaasti. Toimintatilastojen tietojen keruu on herättänyt paljon sekä myönteistä että kielteistä keskustelua, mikä on luonnollista suurehkon uudistuksen alussa. Monia käy-tettävyyteen liittyviä asioita on parannettu jo viime vuoden aikana, mutta paljon parannettavaa jää myös tuleviin vuosiin. Palvelua kehitetään koko ajan, joten uusia asioita kannattaa ehdottaa, jos jotakin tietoa ei löydy.

Reaaliaikaisuus puhuttaa

Johtava asiantuntija Katri Vappula Kirkkohallituksesta sanoo, että tilastouudistuksessa on otettu monta askelta hyvään suuntaan.

– On kiinnostavaa käydä kirkontilastot.fi-sivulla ja katsoa, mitä kaikkea tietoa sieltä saakaan irti. Itseäni ilahduttaa esimerkiksi se, että nyt eri ikäryhmiä ja toimintamuotoja koskevat kävijämäärät esitetään niin, että ne ovat keskenään vertailukelpoisia.

Vappula sanoo, että keskustelua on herättänyt muun muassa reaaliaikaisen tilastoinnin vaatima työmäärä ja tarpeellisuus.

– Reaaliaikaisuuden toive on noussut paikallisseurakuntien tarpeista. Sen avulla voi nähdä toimintojen ja resurssien jakautumisen vuoden eri aikoina ja hyödyntää tilastoja strategisessa suunnittelussa. Minulle Kirkkohallituksen asiantuntijana riittäisi vanhan mallinen kerran vuodessa tehtävä takautuva tilastointi, mutta monen seurakunnan kirkkoherra ja päättäjät voivat hyötyä tästä reaaliaikaisuudesta. Aika näyttää, kuinka tätä saatavaa tietoa oikeasti tullaan hyödyntämään.

Partiotyön tilastoinnista

Vappula on saanut runsaasti yhteydenottoja partiotyön tilastoinnista.

– Sen suurin kehittämishaaste olisi löytää tapa, jossa vapaaehtoiset toimijat pääsisivät itse suoraan tilastoimaan toiminnan siten, että työntekijän ei tarvitsisi toimia kirjurina välissä. Muutamissa seurakunnissa tähän on vuoden aikana päästykin. Ihanteellista olisi lisäksi löytää tapa, jossa vapaaehtoisen tekemä tilastointi olisi suoraan hyödynnettävissä sekä seurakunnan että Suomen Partiolaisten tilastointijärjestelmiin. Nyt monin paikoin samat tiedot joudutaan naputtelemaan uudestaan useampaan tilastojärjestelmään.

Vappulan mukaan asioita mutkistavat myös seurakuntien käyttämät eri tilanvaraus- ja tilastointiohjelmat, jotka kaikki toimivat vähän eri tavoin.

Työn monipuolisuus näkyy

Asiantuntija Titi Gävert Kirkkohallituksesta sanoo, että koskaan ennen ei ole ollut näin kattavasti saatavilla ajankohtaista numerotietoa diakoniatyöstä.

– Uusi tilastointi toi valtavasti uutta tietoa. Yksi suurista muutoksista on se, että kerätyt tiedot ovat nyt saatavilla pitkin vuotta eivätkä noin vuoden viiveellä, kuten aiemmin. Nyt meillä on lukumäärätietoina ja graafeina näytettävissä diakoniatyöstä se, minkä mutu-tietona olemme tienneet aiemmin. Nyt näemme, että yksilökohtaisissa kohtaamisissa joulukuu poikkeaa valtavasti suhteessa muihin kuukausiin ja että diakoniatyön ryhmätoiminta on laajaa. Siitä noin kymmenen prosenttia kohdentuu erityistä tukea tarvitseviin. Diakonian toteuttamat lukuisat retket ja leirit tekevät touko-kesäkuun työstä kovin toisenlaista verrattuna muuhun aikaan vuodesta.

Gävertin mielestä uusi tilasto tuo seurakuntatyön kokonaisuutta ajatellen aiempaa paremmin näkyväksi diakoniatyön monipuolisuuden.

– Yhtenäisellä tilastoinnilla kerätty tieto tekee seurakunnan eri työmuotojen yhteneväisyyksien ja erojen kuvailun mahdolliseksi. Uusi tilasto antaa sisällöllisesti erittäin merkittävää uutta tietoa vapaaehtoisten tekemistä kotikäynneistä sekä diakonian sidosryhmäyhteistyöstä, jossa julkisen ja kolmannen sektorin lisäksi tehdään yllättävän paljon yhteistyötä yritysten kanssa.

Entä onko joitakin asioita tippunut pois tilastoinnista?

– Esimerkiksi perherakenteessa aiemmin eriteltiin yksinhuoltajat, nyt huoltajuuteen ei oteta enää kantaa. Samoin vapaaehtoisten lukumäärä kirjataan nyt seurakunnasta kokonaisuutena, eikä diakonian vapaaehtoisten määrää kerätä erikseen. Tämä on harmillista, mutta ei vaarallista.


Uusi tilastointitapa ei ole vielä saavuttanut työntekijöiden luottamusta Vantaalla, Iris Sotamaa sanoo.

Luottamus hataralla pohjalla

Kasvatusasiain sihteeri Iris Sotamaa koordinoi seurakunnan kasvatustyötä Vantaalla. Hän on keskustellut useiden työntekijöiden kanssa uudesta tilastosta.

– Uusi systeemi helpottaa tilastointia siten, että paineet eivät kasaannu loppuvuoteen. On hyvä, että tilastointia voi tehdä pitkin vuotta. Hyvää on myös se, että tehty työ tulee näkyväksi tilastoinnin kautta. On kätevää, että tilastoinnin voi tehdä kännykällä.

Sotamaa sanoo, että ensimmäisen vuoden jälkeen työntekijöiden luottamus uutta systeemiä kohtaan on kuitenkin hatara. Monen mielestä uusi tilastointitapa ei toimi.

– Jotkut sanovat odottavansa kauhulla, miltä tilastot näyttävät esimerkiksi neljän vuoden kuluttua. On tapauksia, joissa työntekijä on tilastoinut valtavan määrän asioita, joita ei seuraavana päivänä olekaan löytynyt tilastoista. Tuskailua ja epätietoisuutta herättää esimerkiksi se, että käytössä on kaksi apsia. Toinen kuulemma toimii ja toinen ei.

Ruutuvihkot yhä käytössä

Työntekijät kokevat myös jääneensä vaille koulutusta.

– Heille on vain sanottu, että nyt alatte käyttää tätä järjestelmää. Ehkä tämä on seurakuntakohtaista, mutta ainakin Vantaalla tällaista kritiikkiä on kuulunut, Sotamaa kertoo.

Työntekijät kokevat, että järjestelmä on kankea. Jos haluaa ajantasaista tietoa, sitä saa ulos vain muutaman kerran vuodessa.

– Varhaiskasvatuksen ohjaajien kokouksessa tuli ilmi, että työntekijät kirjaavat yhä kaiken ylös ruutuvihkoihinsa. Tilaston käyttäminen koetaan monimutkaiseksi ja tiedon oikein kirjautumiseen ei luoteta.


Tätä mieltä olen

Kolme työntekijää vastasi viiteen kysymykseen uudistuneista kirkon tilastoista.

Heli Lindroos, johtava diakoniatyöntekijä

Mitä hyvää?

Tilastointityö tulee tehtyä siinä sivussa. Tilastohässäkkä jää pois vuodenvaihteesta. Lähiesimies näkee suoraan seurakunnan kalenteriohjelmasta, onko tapahtuma tilastoitu. Tilastointi tehdään tuoreeltaan.

Mitä huonoa?

Diakoniatyöstä on kadonnut työntekijän henkilökohtainen tilasto. Työntekijän ja lähiesimiehen on vaikea seurata työn toteutumista. On esimerkiksi vaikea saada selvää, ovatko perhetyön diakonin asiakkaat todella painottuneet perheisiin. On myös kadonnut tieto siitä, kuinka monta eri asiakasta työntekijällä on vuoden aikana.

Onko helppo käyttää?

Meillä on käytössä Prime. Yhteiset tapahtumat ovat haasteellisia. Tuleeko päällekkäisiä merkintöjä samasta tapahtumasta? Ainakin Primessä on selkeästi teknisiä ongelmia. Prime ei ole vienyt esimerkiksi avustusten euromääriä tilastoon asti, vaikka asetukset on tehty oikein. Primen käyttömukavuus on surkea. Ihan turhan paljon klikkauksia vaaditaan, jotta saisi asiansa tilastoon asti. Ohjelman oletukset ovat epäloogisia ja teettävät lisätöitä.

Mitä korjaisit?

Korjaisin tilastointiin käytettävät ohjelmat seurakunnan päässä (Prime) ja tilaston esillepanon Kirkkohallituksessa. Siellä on surkean pientä tekstiä, joka näkyy huonosti näytöllä ja vielä huonommin printtinä. Tilastoluvut eivät vaihdu, vaikka muuttaa ehtoja (vain pylväsdiagrammi muuttuu, sen alla luvut näyttävät koko ajan yhteenlaskettuja lukuja). Tilastosta ei saa ulos kuukauden asiakasmäärää vastaanotolla. Sieltä saa vain viikottaisen pylväsdiagrammin. Luvut täytyy laskea käsin klikkaamalla numero ulos jokaisesta pylväästä erikseen.

Lisäisin tilastoihin välineen oman ja tiimin työn seurantaan.

Muuta?

Uudistus ei tuo merkittävästi uutta näkyviin. Onkohan niin, että syvällisempi diakonian asiakkaiden kohtaaminen katoaa erilaisten tilastoon kirjattujen kevyempien kohtaamisten sekaan?

Tilastointi ei palvele lähiesimiehen työtä eikä oman työn seurantaa.

Meiju Riihelä, diakoni

Mitä hyvää?

Kännykkäsovellus ja Katrina-asiakasohjelman suora tilastointi helpottavat kyllä toimintaa. On kätevää tilastoida suoraan kännykällä ne kontaktit, joista ei tehdä asiakastietoa Katrina-järjestelmään. Näitä ovat satunnaiset tapaamiset, puhelut, meilin ja muun somen kautta tehdyt yhteydenotot. Nyt ei tarvitse erikseen avata tietokoneohjelmaa tai täytellä lappusia.

Mitä huonoa?

Tilastoinnin luokitukset asiakkaista eivät korreloi asiakkaiden realiteettien kanssa. On ihan eri asia, onko ihminen työelämän ulkopuolella vanhuuseläkkeen takia vai työttömyyden johdosta. Myöskään yksinhuoltajuus ei tule tilastoinnissa esille.

Työntekijän elämässä on usein tilanteita, jolloin tilastointia ei ole ehtinyt tehdä, kuten äkillinen sairaus tai loma, joka alkaa välittömästi tilaisuuden jälkeen. Etenkään diakoniassa kaikkia kohtaamiskontakteja ei todellakaan tule tilastoitua. Asiakkaat saattavat soittaa kun on työmatkalla tai muussa hankalassa paikassa.

Kohtaamisen syvyys tai haastavuus ei tule tilastoinnissa esiin millään tavalla. Kontakteissa mitataan ainoastaan määrää eikä sen vaativuutta. On todella eri asia paneutua kriisikeskustelussa asiak-kaan elämään kuin hoitaa puhelinkontakti vähällä vaivalla. Kun tilastot eivät kerro työn määrästä, mistä ne kertovat?

Onko helppo käyttää?

Käytettävyys on sinänsä teknisesti helppo. Katrina-ohjelmassa asiakas onneksi tilastoituu automaattisesti. Olen huomannut, että eri työntekijöillä ja eri seurakunnissa on varsin erilainen tulkinta tilastoinnista. Ohjeistus ei ole yksiselitteinen. Koska tilastot lopulta menevät yhteen laariin koko kirkon osalta, olisi välttämätöntä, että kaikki täyttäisivät tilastot samalla tavalla.

Mitä korjaisit?

Diakonian suhteen muuttaisin kerätyn tiedon validiteettia. Jos haluamme tuoda työtämme ja asiakasymmärrystä nähtäväksi, se ei toteudu nyt.

Muuta?

Vielä enemmän pitäisi miettiä tilastoinnin vaikuttavuutta ja mielekkyyttä. On hyvä, että numeroita ja määriä kerätään, mutta eikö sen pitäisi kuvata työmme sisältöä ja sitä, mihin aikaresurssit suunnataan?

Jari Nousiainen, nuorisotyönohjaaja

Mitä hyvää?

Tilastotieto on saatavilla suhteellisen reaaliaikaisena netistä ja vieläpä avoimesti kaikkien käyttöön. Voi tutkia myös seurakuntien ja hiippakuntien tilastoja, mikäli tähän halua ja kiinnostusta riittää. Ehkä myös tilastointi on paikkaansa pitävämpi verrattuna edelliseen, koska tilastointi voidaan tehdä heti tilaisuuden jälkeen. Ei myöskään tarvitse tammikuussa alkaa kalenteria selaamaan ja miettiä, että mitähän tuli tehtyä vuoden aikana.

Mitä huonoa?

Varmaan alkukankeutta on olemassa. Täytyy miettiä tarkasti, mihin mikäkin tilaisuus tulee laittaa, kun tilaisuustyyppejä on paljon. Toki tästäkin löytyy ohjeistus Sakastin sivuilta.

Onko helppo käyttää?

Itse olen käyttänyt Innofactor Primen tilastoappia puhelimella. Sen kautta on nopea hoitaa tilastointi heti tapahtumien jälkeen. Selkeä ja ennen kaikkea helppo, kun tapahtuma on vaan onnistuneesti ja oikein luotu tilastointiasetuksineen. Toki tämä, kuten muutkin uudet asiat, vaatii opettelun.

Mitä korjaisit?

En osaa sanoa. Katsotaan parin vuoden päästä. Nyt kokemusta on vasta yksi vuosi.

Muuta?

Tammikuun tilastopuristukset poissa. Jihaa!

—————————————————————————————————-

Teksti Tiina Usvajoki
Kuva Hannu Keränen