Hiljattain päättyneellä sopimusneuvottelukierroksella myös kirkon sektorilla valmistauduttiin lakkoon. Tämä ammatti- ja neuvottelujärjestöjen painostustoimi tuli monelle kirkon työntekijälle yllätyksenä. Eiväthän kirkon työntekijät mene lakkoon. Tähän ajatukseen kirkon työntekijät ovat syvästi juurrutettuja. Yli kymmenen vuoden ajan tehdyt keskitetyt palkkaratkaisut, jotka ovat syntyneet edellisen sopimuskauden loppuun mennessä, ovat estäneet sopimuksettomaan tilaan joutumiseen. Työtaistelutoimia ei ole tarvittu eikä niitä ole ollut mahdollista käyttää.
Keskitettyjä ratkaisuja ei enää tehdä. Virka- ja työehtosopimukset sovitaan sektori- ja liittokohtaisesti. Arkielämässä ja mediassa meille on tullut tutuksi, että veturimiehet, linja-auton kuljettajat tai pankkitoimihenkilöt ovat lakossa. Lakko on yksi työtaistelutoimi. Muita työtaistelutoimia ovat työsulku (työnantajatoimi) ja töiden hidastaminen eli italialainen lakko. Ylityökielto ja vuoronvaihtokielto ovat osoittautuneet tehokkaiksi italialaisen lakon muodoiksi. Työtaistelutoimia ovat myös mielenilmaukset ja marssit, jotka tehostavat toisen osapuolen painostamista työehtosopimukseen tai työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Lakkoa modernimpiakin työtaistelutoimia on siis käytettävissä. Poliittisia mielenilmauksia on lähivuosina ollut kahteen kertaan.
Työtaistelutoimet ovat aina viimesijaisia toimia, kun neuvottelutoiminnassa ei edistytä. Ammatti- ja neuvottelujärjestöiltä odotetaan tuloksia, palkankorotuksia ja parannuksia työehtoihin. Näistä syistä työntekijät ovat liittyneen liittoon, ja tästä jäsenet maksavat. Millainen on neuvottelijan neuvotteluvoima tiukan paikan tullen,
jos jäsenet vetäytyvät rintamasta sanomalla, että ei kirkon työntekijä mene lakkoon tai ryhdy ammattiliiton asettamiin muihin painostuskeinoihin? Ammattiliiton voima on sen jäsenissä, jotka ovat jäsenmaksullaan sitoutuneet yhdessä edistämään neuvottelutavoitteita tai estämään työnantajan esittämät heikennykset.
Viranhaltijoilla on rajoitettu lakko-oikeus, toisin kuin työsopimussuhteisilla. Erityisen rajoitettu se on hengellisen työn viranhaltijoilla. Viranhaltijan on lakon aikana tehtävä kirkon hengelliseen työhön liittyvät tehtävät: toimitukset, kristillinen kasvatus ja opetus, sielunhoito, diakonia ja lähetystyö. Järjestäytyneen jäsenen perusoikeuksiin kuuluu lakko-oikeus. Tiedostamme, että kirkon työntekijät eivät ole yhdenvertaisia muiden työntekijöiden kanssa ja lainsäädäntömuutokselle on tarvetta.
Arja Lusa
toiminnanjohtaja,KNT
arja.lusa@knt.fi
