Päivän muotisana brändi on saavuttanut myös kirkon kuplan. Miten se liittyy meihin? Mikä on kirkon brändi? Onko sellaista tai mihin sitä tarvitaan?
Wikipedian mukaan brändin arvo muodostuu tunnettuudesta, asiakkaiden merkkiuskollisuudesta, brändin mukanaan tuomasta laadun tunteesta ja brändiin liitetyistä mielikuvista.
Ennen kirkon rooli, tehtävä ja missio on ollut ihmisille selvä asia. Sen myötä myös jäsenyys on ollut yksinkertaisempaa. Kirkkoon kuulumattomuus on ollut vahva kannanotto. Kirkko on ollut tunnettu, ja asiakkaat ovat olleet merkkiuskollisia. Huomaan aika ajoin yllättyväni siitä, miten huonosti kirkkoa tänä päivänä tunnetaan. Monelle on täysin vierasta, mitä kaikkea kirkollisverovaroilla tehdään tai mitä kaikkea diakoniatyö pitää sisällään. Kirkon toteuttama hyväntekeväisyys on suurin syy kuulua kirkkoon, mutta moni ei tiedä, millaista se käytännössä on.
Osalle jäsenistä riittää ns. kannattajajäsenyys. He eivät kaipaa tai edes halua kirkon tarjoamia palveluita. Heille on yhdentekevää, onko sunnuntain messu kello 10 vai kello 12. He eivät ole sinne tulossa. Heille kirkko edustaa arvoja, joihin he haluavat kuitenkin liittyä. Monesti näille jäsenille kirkon brändi on käytännössä diakonian brändi.
Kirkon jäsenyys muistuttaa minkä tahansa yhdistyksen tai vaikka osuuskaupan jäsenyyttä. Kaikilla jäsenmaksua maksavilla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan ja päättämään yhteisistä asioista. Parhaimmillaan yhdistyksen hallitus tai seurakuntaneuvosto on jäsentensä näköinen, monipuolisesti jäsenistöään edustava, yhteiset arvot jakava kollektiivi. Jos haluamme, että merkityksellinen diakoniatyö näkyy ja kuuluu myös kirkon päätöksenteossa, tarvitsemme päättäjiksi niitä jäseniä, joilla diakonian brändi on kirkkaana mielessä.
Aikana, jolloin alle puolet avioliitoista solmitaan kirkossa ja kaksi kolmesta lapsesta kastetaan, ei kirkon itsestään selvään asemaan, tunnettuuteen tai positiiviseen maineeseen voida enää luottaa. Brändiä on rakennettava tietoisesti. Heikommassa asemassa olevien puolustaminen ja vaikuttaminen ovat merkittävä osa diakonian tehtävää. Hallituksen tekemät leikkaukset, hyvinvointiyhteiskuntaa rapauttavat päätökset ja vähempiosaisten kokemukset mediassa ja asiakastyössä haastavat meidät muistamaan myös tämän puolen entistä enemmän.Vaikuttamistyötä tarvitaan kirkossa myös sisäisesti, sillä se painii taloudellisten haasteiden keskellä. Voimme puolustaa heikompia ainoastaan puolustamalla diakoniaa. Tarvitsemme niitä jäseniä ja niitä päättäjiä, jotka muistuttavat siitä, että kirkon brändi ei ole uskottava ilman diakonian brändiä.
Saara Huhanantti
puheenjohtaja DTL
saara.huhanantti@evl.fi
