Satu Mukala kehitti Korson rippikoulutyölle riparimessupaketin, jossa nuoret pääsivät valmistelemaan ja toteuttamaan messua.
Rippikoulusuunnitelma Suuri ihme 2017 linjaa, että riparilla tulisi olla 3–5 jumalanpalvelusta, joihin osallistutaan ryhmänä. Linjauksessa toivotaan, että rippikouluryhmä suunnittelee, valmistelee ja toteuttaa yhden jumalanpalveluksen.
– Meillä on tavoitteena uuden rippikoulusuunnitelman mukaisesti tutustuttaa rippikoululaisia tekemisen kautta Korson jumalanpalveluselämään. Välillä homma toimi kivasti ja saamme oikein hyviä oppimiskokemuksia, johtava nuorisotyönohjaaja Satu Mukala naurahtaa.
Juontajat jumalanpalveluksessa
Satu Mukala on pohtinut erityisesti rippikoululaisten osallisuutta jumalanpalveluksiin.
– Jumalanpalvelusopetus ei ehkä ole nuorten kiinnostuksen kohteena niitä kaikkein suosituimpia. Meillä on monenlaisia tapoja opettaa nuorille jumalanpalveluselämää. Osallistamista ja osallisuutta on pohdittu aika lailla.
Viime vuonna nuorisotiimi ja isoset järjestivät rippikoululaisille opetusmessun, joka oli ihan oikea ehtoollisjumalanpalvelus. Poikkeuksen normaaliin jumalanpalvelukseen tekivät juontajat, jotka kertoivat mitä milloinkin tapahtuu ja ennen kaikkea miksi jokin asia tapahtuu.
– Opetus- eli riparimessut olivat ihan ok, mutta kyllähän siellä aika rauhatonta oli, Mukala lisää.
Nuoret valmistelivat iltamessun
Satu Mukala kehitti Korson rippikoulutyölle riparimessupaketin, jossa messut toteutettiin kahden rippikouluryhmän yhteisenä palvelutehtävänä. Riparimessupaketin avulla rippikouluryhmät valmistelivat työntekijöiden ja isosten ohjauksessa iltamessun Korson kirkossa.
– Kantavana ideana oli päästää nuoret valmistelemaan ja toteuttamaan messua ottaen kuitenkin huomioon realiteetit. Nuorten messuosaaminen on aika heikkoa, kun kirkossa käynnin perinteitä ei juurikaan ole.
Kaaosta ja oppimista
Riparimessupaketissa messun osat ovat valmistelutehtäviä, jolloin messun kokonaisuus hahmottuu paremmin. Paketti sisältää messun käsiohjelman, jossa messun rakenne käydään lyhyesti läpi yhteisen valmistelun aluksi. Ryhmien omat tehtävät auttavat rippikoululaisia hahmottamaan konkreettisesti, mitä kaikkea messussa tapahtuu.
– Omaan työtapaani kuuluu valmistella asiat ennalta hyvin, mutta myös kestää pientä epämukavuutta ja kaaosta. Haluan päästää ihmiset toteuttamaan asioita itse. Riparimessuista on mahdollista saada toimivat kokonaisuudet, joissa rippikoululaiset oppivat paljon jumalanpalvelukseta, Satu Mukala summaa.
Kantavana ajatuksena riparimessuissa on yhdessä tekemisestä syntyvä osallisuus ja oppiminen. Mukala uskoo vahvasti, että tekemällä ja oivaltamalla asioita itse myös muistaa oppimansa asiat paremmin.
– Ohjaajan tehtävä on innostaa ja opastaa. Nuoret oppivat yhdessä tehdessään ja valmistellessaan paitsi tiedollisia asioita, myös sosiaalisia taitoja. Parhaassa tapauksessa he kokevat myös oivaltamisen iloa, positiivista yhteisöllisyyttä ja pyhän kosketusta.
Parannettavaa jäi
Rippikoululaisten osallisuus ei toteutunut riparimessuissa täysin tavoitteiden mukaisesti.
– Ehkäpä seuraavalla kerralla rippikoululaiset itse valmistelevat riparimessun synnintunnustuksen ja toteuttavat saarnan alusta loppuun. Nyt synnintunnustus oli valmis ja saarnaryhmät tekivät kysymyksiä päivän evankeliumitekstistä.
– Esimerkiksi rippileireillä toteutetuissa jumalanpalveluksissa olen kuullut hienoja rippikoululaisten laatimia esirukouksia ja saarnoja. Miksei vastaava onnistuisi alkujakson riparimessussakin? Toki ryhmäytyminen ja intensiivinen kristinuskon aiheiden vaikutuspiirissä oleminen helpottavat leirijumiksen valmistelua, Mukala miettii.
Teksti Tero Fleminch
Kuva Maaria Keskitalo
