Palkitsevaa työtä

0
674

– Luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan oman työyhteisön asioihin, sanovat Johanna Kiviniemi ja Virve Valkeavuori.

– Minua on aina kiinnostanut vaikuttaminen ja
asioiden kehittäminen, Johanna Kiviniemi sanoo.

Viisi vuotta Nivalan seurakunnassa nuorisotyönohjaajana työskennellyt Johanna Kiviniemi on toiminut luottamusmiehenä kaksi vuotta. Nyt nämä tehtävät jäävät taakse, sillä hän jäi elokuussa opintovapaalle ja seurakuntatyöläisyys vaihtui journalismin opintoihin Oulussa.

Luottamusmieheksi hän ryhtyi aikanaan mielellään, kun häntä siihen kysyttiin.

– Tässä tehtävässä olen saanut toimia välittäjänä esimiesten ja työntekijöiden välissä, hän kertoo.

Kurkistus kulisseihin

Tehtävä on ollut mielenkiintoinen ja sopivasti myös haastava, koska omassa työorganisaatiossa tapahtui muutoksia hänen luottamusmiesaikanaan. Luottamusmiehen tehtävä on myös opettanut hänelle tärkeitä asioita työyhteisöstä ja ylipäänsä työelämästä.

– Ihan perustyöntekijänä en aina ymmärtänyt, miten päätöksiä tehdään. Olen luottamusmiehenä päässyt kurkistamaan kulissien taakse ja oppinut ymmärtämään, mitä työelämän järjestäminen ylipäänsä vaatii, hän lisää.

Mikäli kutsua koulunpenkille ei olisi tullut, hän olisi halunnut jatkaa tehtävässä.

– Erityisen antoisaa luottamusmieskoulutuksissa on ollut hyvä yhteishenki, Virve Valkeavuori kiittelee.

Hyvä koulutus kantaa

Kolme vuotta luottamusmiehenä työskennellyt diakoniatyöntekijä Virve Valkeavuori kannustaa kiinnostuneita lähtemään mukaan vaaleihin ja kertoo, että luottamusmies saa tehtäväänsä paljon tukea.

– Luottamusmiehen tehtävässä ketään ei jätetä yksin. Tarjolla on hyvää koulutusta, ammattiliitto on erittäin avulias ja tukee luottamusmiestä todella hyvin, hän rohkaisee.

Koulutuksissa käydään hänen mukaansa kattavasti läpi työelämään liittyvää lainsäädäntöä sekä luottamusmiehen oikeuksia ja velvollisuuksia.

Konkreettisia muutoksia

Valkeavuori kokee, että hänen tärkein roolinsa luottamusmiehenä on ollut olla kuulolla siitä, mitä työyhteisössä tapahtuu ja tiedottaa työyhteisöä uusista asioista.

Työ on hänen mukaansa myös palkitsevaa. Valkeavuori kertoo luottamusmiehen karkkipäivistä, niistä hetkistä, jolloin työntekijöiden työssä jaksamisen eteen on saatu aikaan konkreettisia muutoksia.

– Yksi esimerkki onnistumisesta on se, kun seurakunnassani saatiin päätettyä, että jokainen leirityötä tekevä saa automaattisesti ylimääräisen leirivapaan.

Rohkeita ratkaisuja paikallisesti

Paikallinen sopiminen tuo tullessaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän korvaava suorituslisä otetaan käyttöön kaikissa seurakunnissa vuoden 2020 alusta. Siihen asti seurakunnilla on aikaa luoda omat kriteerit suorituslisän käyttöönottoa varten.

Kiviniemen mukaan suorituslisän kriteeristön luominen on kirkollisella alalla haastavaa, koska on vaikea määritellä, mikä on hyvän työn tekemisen normaali. Kirkossa työskentelee ensinnäkin useita eri ammattiryhmiä, eivätkä seurakunnatkaan ole keskenään vertailukelpoisia.

Seurakuntien pitäisi hänen mukaansa uskaltaa tehdä omia rohkeita ratkaisuja paikallisesti.

– Suorituslisä kannustaa työntekijää kehittämään omaa työtään ja kouluttautumaan lisää, hän muistuttaa.

Tätä päivää

Valkeavuoren mielestä suorituslisä ja ylipäänsä paikallinen sopiminen on tätä päivää. Hänen mukaansa suorituslisään saisi kuitenkin enemmän tehokkuutta sillä, että sen myöntämisen kriteeristöt tehtäisiin työalakohtaisesti.

– Suorituslisällä palkitaan ja kannustetaan sellaista työntekijää, joka on monitaitoinen ja kehittää omaa työtään. Se on minusta hyvä suuntaus.

Teksti ja kuvat Miika Manninen ja Virve Valkeavuoren kotialbumi