Saako kirkossa lakkoilla?

0
82

Lakko-oikeudesta kirkossa liikkuu monenlaista käsitystä. Tässä jutussa murretaan työtaisteluiden myyttejä. Mikä pitää paikkansa ja mikä ei?

Sopimusneuvotteluympäristö on muuttunut siten, että keskitettyjä sopimusratkaisuja (tupoja) ei ole enää näköpiirissä. Jokaisella sektorilla tulee pystyä itse neuvottelemaan riittävät palkantarkistukset. Jos työnantaja katkaisee neuvottelut, kuten viime kierroksella kävi, ovat neuvottelijoiden keinot vähissä. Seuraavaa neuvottelukierrosta silmällä pitäen on hyvä tutkiskella myös mahdollisia työtaistelukeinoja ja purkaa niihin liittyviä myyttejä.

Lakkoon ryhtyminen on väärin

Voi olla tai sitten ei. Työtaisteluoikeus pohjautuu Suomen perustuslakiin ja kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksiin, joihin Suomi valtiona on sitoutunut. Lakko-oikeus johdetaan suoraan perusoikeudesta nimeltään yhdistymisvapaus, ja kuten muitakin perusoikeuksia, sitä voidaan rajoittaa vain lailla. Virkasuhteisten työtaisteluoikeutta on laissa rajoitettu mutta työsuhteisten ei. Työriitalain mukaisia ilmoitusaikoja pitää noudattaa, samoin rajoituksia, joista on sovittu virka- ja työehtosopimuksissa.

Sopimuskauden aikana ei saa lakkoilla

Pitää paikkansa. Virka- ja työehtosopimus on työnantajaosapuolen keino ostaa työrauha. Sopimuksella varmistetaan, että ainakin sopimuskauden ajan kumpikaan osapuoli, työntekijä tai työnantaja, ei kohdista toiseen sinänsä muutoin laillisia työtaistelutoimenpiteitä. Lakkovaroitus voidaan antaa vasta, kun sopimuskausi on päättynyt.

Kirkon työntekijöillä ei ole lakko-oikeutta

Ei pidä paikkaansa. Työsuhteisilla on samanlainen työtaisteluoikeus kuin muuallakin yhteiskunnassa: kaikki työtaistelutoimet ovat sallittuja (paitsi työehtosopimuksen voimassa ollessa), myös poliittiset lakot. Virkasuhteisten lakko-oikeutta on kyllä rajoitettu samaan tapaan kuin kunnissa ja valtiolla: pääasiassa vain lakko on sallittu työtaistelukeino ja sekin vain virkaehtosopimusasioissa.

Ainakin papit ovat myyneet lakko-oikeutensa

Pitää paikkansa vuosien 1987–1997 osalta. Papistoa silloin koskenut virike- ja vastikevapaasopimus kielsi papeilta kaikki laillisetkin työtaistelutoimet niin kauan kuin sopimus oli voimassa. Vuonna 1997 papit saivat kaksi viikoittaista vapaapäivää, virike- ja vastikevapaasopimus siirtyi historiaan ja lakko-oikeus palautui.

Jotain erityisrajauksia kirkossa kyllä on

Se on totta. Kirkon virkaehtosopimuslaki edellyttää, että viranhaltijat suorittavat työtaistelunkin aikana ne heille kuuluvat tehtävät, jotka on lueteltu vanhan kirkkolain (1964) 4–13 luvuissa – käytännössä kaiken hengellisen työn. Vastaava luettelo löytyy nykyään kirkkojärjestyksen 2–4 luvuista. Kaikesta muusta työstä on kyllä vapautettu lakon aikana.

Kirkon viranhaltijoiden lakko-oikeuden erityisrajaus vesittää koko lakko-oikeuden

Siltä se ensi silmäyksellä näyttää. Vuoden 1964 kirkkolaki ei tosin ole enää voimassa. Lisäksi uusi perustuslaki ja kansainväliset sopimukset, joihin Suomi valtiona on sitoutunut, todennäköisesti tekevät erityisrajauksen mitättömäksi. Asiaa selvitetään parhaillaan. Lakko on tosin mahdollista rajata esimerkiksi vain hallinnolliseen työhön.

Kirkossa ei ole lakkoiltu

Enimmäkseen pitää paikkansa. Hengellisen työn viranhaltijoiden osalta lakkoon ei toistaiseksi ole tarvinnut turvautua. Pappisliitto tosin antoi vuonna 1981 lakkovaroituksen. SAK:laiset liitot olivat lakossa 1980-luvun puolivälissä myös kirkon työpaikoilla.

Lakolla ei saavuteta mitään hyvää

Ei pidä paikkaansa. Vuoden 2018 yliopistolakolla saavutettiin lähes sama palkkataso kuin muillakin sektoreilla, vaikka työnantaja oli alun perin tarjonnut puolet pienempiä palkankorotuksia. Vuonna 2015 Akavan, SAK:n ja STTK:n mielenosoitus keskeytti työehtoja heikentävien ns. pakkolakien valmistelun. Maanlaajuisilla yleislakoilla on saavutettu mm. naisten äänioikeus ja kahdeksanpäiväinen työviikko.

Suomessa lakkoja on aivan liikaa

Mielipidekysymys. Suomessa on keskimäärin 100–200 lakkoa vuosittain ja vuositasolla lakkojen takia menetetään keskimäärin 40 työpäivää tuhatta palkansaajaa kohden. Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa lakkopäivien määrä on kolminkertainen. Toisaalta esimerkiksi Englannissa vain reilu puolet ja Ruotsissa alle puolet Suomen luvusta.

Teksti Jussi Junni, toiminnanjohtaja, Kirkon akateemiset – AKI r.y
Kuva Anne Kaitainen


 

Lakkoilemalla saavutettua

1905 suurlakko
Yksikamarinen eduskunta, naisten äänioikeus

1917 yleislakko
Kahdeksantuntinen työpäivä

1956 yleislakko
Yleiset palkankorotukset, tulopoliittinen kokonaisratkaisu

1984 opettajien lakko
Opetusalan oma sopimus, merkittävät palkankorotukset

2001 lääkärilakko
Merkittävät palkankorotukset

2015 työnseisaus
Työelämää heikentävien ”pakkolakien” valmistelu keskeytettiin

2018 yliopistolakko
Muita sektoreita vastaavat palkankorotukset