– Maailman jatkuvasti muuttuessa on tärkeää, että henkisen huollon toiminta pystyy reagoimaan ja olemaan ajan tasalla kriisityössä parhaalla mahdollisella tavalla, Sari Aroheikki sanoo.
Espoon Leppävaaran seurakunnan diakonissa Sari Aroheikki, 55, valmistui diakonissaksi Helsingin diakoniaopistosta 1988. Diakoniatyötä hän on tehnyt 30 vuotta. Nykyisessä työpaikassaan Leppävaarassa hän on viihtynyt vuodesta 2004.
Aroheikin työtehtäviin kuuluu yleisen diakonian asiakastyön sekä diakonisen perhetyön ja rippikoulutyön lisäksi Espoon seurakuntayhtymän Henkisen huollon puheenjohtajuus.
– Olen ollut puheenjohtajana kahdessa eri jaksossa yhteensä seitsemän vuotta. HeHu on ollut osa työtäni jo edellisessä työpaikassani vuodesta 1998 lähtien. Olen myös Espoon seurakuntayhtymän julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Juko ry:n pääluottamusmies, Aroheikki kertoo.
Kriisitilanteet ainutkertaisia
Hänellä on vankka kokemus ja koulutus kriisityöstä.
– Pääkaupunkiseudun henkisen huollon koulutustyöryhmä järjestää kriisityön harjoituksia ja koulutuksia. Niiden lisäksi olen käynyt muun muassa defusing-, eli purkukokous ja debriefing-, eli psykologisen jälkipuinnin koulutukset.
Harjoitukset ovat Aroheikin mielestä erittäin tärkeitä. Niissä voidaan havaita toimintatavoissa olevia puutteita. Hän korostaa, että oikeat kriisitilanteet ovat aina asianosaisille ainutkertaisia ja suhtautumisen niihin oltava ammatillista.
– Pelkät koulutukset eivät yksin riitä. Yhtä tärkeää on työssä oppiminen.
HeHu-toiminta murrosvaiheessa
Jokainen seurakunta on ollut hieman eri tavalla mukana henkisen huollon toiminnassa.
– Espoossa luovuttiin 2018 HeHun päivittäisonnettomuustoiminnasta. Nyt valmiussuunnitelmaa päivitetään, ja sen tiimellyksessä etsitään parasta mahdollista käytäntöä. Koko pääkaupunkiseudulla eletään samaa tilannetta, Aroheikki selventää.
Päivittäispäivystyksen loputtua tuntuma henkisen huollon kriisityöhön voi kadota. HeHu-taidot eivät pysy aktiivisesti kaikkien mielessä, kun vastuu toiminnasta jää muutamien harteille.
– Myös HeHu-työstä maksettava korvaus puhuttaa. Korvauskäytännöt ovat seurakunnissa vähän erilaisia. KirVESTES ei määrittele tällaista työtä selkeästi. Vain puhelinpäivystyskorvauksesta löytyy maininta.
Mikä HeHu?
• Sosiaali– ja terveysministeriö on määritellyt kirkon yhdeksi toimijaksi psykososiaalisessa auttamisjärjestelmässä.
• Kirkkohallitus on ohjeistanut seurakuntia järjestämään henkistä huoltoa. Kirkon Henkinen Huolto (HeHu) on osa kirkon perustehtävää.
• Henkisen Huollon tehtävänä on antaa onnettomuuden uhreille ja omaisille henkistä tukea.
• Tuki on luonteeltaan palvelua, lähellä oloa ja ahdistuksen vastaan ottamista.
• Tukea annetaan tarvittaessa myös pelastustyöhön osallistuvalle henkilöstölle.
• Henkisen huollon ryhmät ovat itsenäisiä. Niitä johtaa yhden seurakunnan tai usean seurakunnan nimeämä johto.
• Jokaiseen hiippakuntaan on hyvä nimetä kriisityötä koordinoiva henkilö. Kirkko-hallituksessa kriisityötä ja henkisen huollon työtä koordinoidaan toiminnallisessa osastossa.
Teksti ja kuvat Tanja Puhakka
