Kun kävin pienenä tyttönä pyhäkoulua, silloin opeteltiin muistolauseita. Viikon lause piti muistaa, kun pyhäkoulun opettaja kuulusteli niitä seuraavana sunnuntaina. Muisto-lauseet olivat raamatuntekstejä. Näin meille opetettiin kristinuskon keskeisimpiä lauseita ja oppeja. Samaa metodia käytetään edelleenkin rippikoulussa, kun opetellaan ulkoläksyinä Rakkauden kaksoiskäsky: Rakasta Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Opetus on yksinkertainen: lähimmäiseen suhtaudutaan niin kuin toivotaan itseen suhtauduttavan. Lähimmäisessä kohtaamme Jumalan.
Miten tämä on niin vaikeaa? Kotonakin jo opetettiin, että olkaa ihmisiksi. Kohdellaan kaikkia ihmisiä hyvin, kunnioitetaan toisia ja ollaan kohteliaita. Mihin ovat opit varisseet matkan varrella?
Julkisen sektorin työhyvinvointitutkimus 2018 osoittaa, että työntekijät ovat kokeneet esimiehen tai työtoverin epäasiallista kohtelua tai kiusaamista edellisen vuoden aikana enemmän kuin 2014 ja 2016 tehdyissä tutkimuksissa. Työntekijöillä on kokemusta myös hengellisestä ja henkisestä väkivallasta työpaikoilla. Kirkon työntekijöiden on vaikea tulla toimeen ihmisten kanssa, jotka ajattelevat toisin kuin itse.
Tässä lehdessä näihin työelämän ja ihmiselon haasteisiin etsitään ratkaisuja. Diakin lehtori Tiina Häkkisen mielestä muutos parempaan on mahdollista kunnioittavan ja dialogisen keskustelumallin avulla. Hengellisen dialogin muistolause voisi olla: ”ai kappas, noinkin voi asiasta ajatella”.
Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta asetu kuuntelemaan tietämisen ja olettamisen sijaan. Muutos on mahdollinen, kun katsotaan toisiamme silmiin samalta tasolta.
Arja Lusa
toiminnanjohtaja, KNT
arja.lusa@knt.fi
