Asiamiehet Marko Pasma ja Tero Fleminch ottavat tällä palstalla selvää ammattiyhdistys-kielessä käytettävistä sanoista ja sutkautuksista. Nyt aivomyrskyn ytimessä on työaikasuojelu.
Asiamiehet kokoontuvat kuukausittaiseen palaveriin Akavatalon väestönsuojan viereiseen huoneeseen. Tätä tilaa kutsutaan normaalisti varastoksi, mutta asiamiehet ovat laajalti tunnettuja siitä, että pienet vastoinkäymiset tulee ottaa vastaan oppimiskokemuksina. Varasto saa siis kelvata kokoustilaksi. Pullat ovat sentään tuoreita ja kahvi kuumaa.
– Apropoo, tulikin tuosta väestönsuojasta mieleen kevään kuuma puheenaihe eli työaikasuojelu. Sepä vasta on erikoinen termi, Marko aloittaa.
– Totta turiset, mitähän lienee sillä oikeastaan tarkoitetaan… Työsuojeluhan on terminä paljon tutumpi, kun on olemassa työsuojeluhenkilöitä ja -päälliköitä joka työpaikalla. Eikös ole oikein lakikin olemassa, jossa puhutaan työsuojelusta, Tero jatkaa.
Seppo vai Marjatta?
Asiamiesten järkyttävä tietomäärä ja loputon kokemus hämmästyttävät toisinaan heitä itseäänkin. Nyt kuitenkin tuntuu, että lähestytään asiaa, joka ei ole tuttu. Muutamien minuuttien pohdinnan jälkeen Marko saa sisäisen yksimielisyyden aikaan.
– Ensimmäisenä minulle tulee mieleen Seppo-setä, joka suojeli työaikaansa yli kaiken. Hänelle aika työssä oli sitä parasta aikaa. Yleensä työ meni ohi vapaa-ajankin, mistä perhe ei ollut kovin ilahtunut. Seppo saattoi olla melkein viikon yhteen putkeen töissä, kun ”oikein lykästi”.
– No, kun tuon sanoit, niin muistuipa mieleeni Marjatta-serkku, joka puolestaan suojeli itseään kaikelta työajalta mahdollisimman hyvin. Marjatta oikeastaan kehitti työajalta suojautumisesta suorastaan oman taiteenlajin. Enpä muista, olisiko häntä pahemmin työpaikallaan nähty. Hänet kuitenkin valittiin työpaikkansa parhaaksi työntekijäksi kolmena vuotena peräkkäin, Tero kertoo.
Työaikasuojelu herättää kaikkeen tottuneissa asiamiehissäkin monenlaisia ajatuksia, ja he jäävät pohtimaan, mitä se oikeastaan on.
– Kyllä tämä asia on selvitettävä, Tero toteaa.
– On tähän jo työaikaa mennytkin, Marko vastaa.
Asiantuntija vastaa
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, terveystieteiden tohtori ja dosentti Annina Ropponen, mitä on työaikasuojelu?
– Työaikasuojelu ei ole vakiintunut termi. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työkuormituksen arvioinnissa on arvioitava myös työajat muiden kuormitustekijöiden ohella ja työaikalain mukaan työnantajan on pidettävä kirjaa työajoista. Näin ollen voidaan ajatella, että työaikasuojelua on se, että työhön käytettyä aikaa seurataan, ja se pyritään pitämään työaikalain asettamissa raameissa.
Tarvitaanko asiantuntijatyössä työaikasuojelua?
– Ehdottomasti. Työaikalain tuomat raamit ovat terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeät. Lisäksi on selvää, ettei työ ole tuottavaa, jos työpäivät jatkuvasti venyvät ja työntekijät kokevat olevansa jatkuvasti tavoitettavissa. Varsinkin asiantuntijatyössä teknologian kehittyminen mahdollistaa työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että asiantuntijatyössäkin tarvitaan lepoa ja myös iltaisin aikaa, jolloin ollaan irti sähköposteista ja työasioista, jotta saadaan riittävästi aikaa palautumiselle ja levolle. Työaikojen ja vapaa-ajalle varattavan ajan seurannan tarkoitus on, että työntekijät eivät ajaudu tilanteeseen, jossa he ovat ”aina töissä”.
Teksti Tero Fleminch ja Marko Pasma
Kuvat Ilari Huhtasalo ja Elina Manninen
