Asiamiehet Marko Pasma ja Tero Fleminch ottavat selvää ammattiyhdistyskielessä käytettävistä sanoista ja sutkautuksista. Tällä kertaa aivomyrskyn ytimessä on perälauta.
Asiamiehet ovat aloittamassa kuukausipalaveria, kun naapurustosta muuttavan insinööritoimiston muuttoruljanssi keskeyttää kokouksen. Muuton aiheuttama meteli saa asiamiehet pohtimaan ääneen palaverin siirtoa. Innovatiiviset toiminnanjohtajat ehdottavat kävelykokousta, jossa muutaman kilometrin lenkin ohessa voi jutella kokousasiat läpi. Asiamiehet innostuvat kävelykokouksen tuomista mahdollisuuksista.
Pikaisen googlettamisen jälkeen todetaan, että Käpylän Hesburgerista saa kokouskahvit, ja se on sopivan matkan päässä. Reittiä valitessaan asiamiehet myös huomaavat, että kokous sujuu paljon nopeammin, kun kulkupeliksi valitaan auto. Hesessä on myös autokaista, joten autosta ei tarvitse nousta kahvien vuoksi. Tehokkuus on päivän sana! Sitä paitsi, eihän kävelystä saa edes matkakorvausta. Taas kerran asiamiesten nokkeluus aiheuttaa heissä itsessään ihmetystä.
Mitä sieltä valuu?
Parkkihallissa asiamiehiä odottaa tyrmistyttävä näky, sillä kulkuväylän on vallannut muuttofirman kuorma-auto.
– Tuhat tulimmaista! Sehän lähtee ajamaan perälauta auki, huudahtaa Marko ja kiiruhtaa määrätietoisesti ohjeistamaan muuttoauton kuljettajaa.
– Kyllä olisi maailma toisenlainen ilman asiamiehiä, sanoo Marko palatessaan Teron luo autolle.
– Minulle kävi kyllä viime kesänä vähän samanlainen juttu. Olin hakemassa traktorilla halkokuormaa mökille ja kun pääsin liiterille, kymmenen kuution kuormasta oli hieman alle puolet enää kärryssä. Perälauta oli pettänyt ja halot olivat pitkin tien piennarta. Kyllä harmitti, Tero muistaa.
– No, on se perälauta kyllä ihan tarpeellinen monessa mielessä. Kyllähän sopimusneuvotteluissakin puhutaan perälaudasta, Marko tuumii.
– Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaankaan? Mitä sieltä kyydistä silloin valuu, hämmästelee Tero.
————————————————————————————————–
Asiantuntija vastaa
JUKOn neuvottelupäällikkö Anne Kaitainen, mitä perälauta tarkoittaa työmarkkinakielessä?
Yleensä perälauta-termi liittyy työehtosopimuksissa sovittuihin palkankorotuksiin. Sopimusratkaisut voivat sisältää ns. paikallisia järjestelyeriä, jolloin sopimuksessa sovittujen palkankorotusvarojen tarkemmasta suuntaamisesta neuvotellaan paikallisesti työnantajan ja luottamusmiesten kesken. Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, on työehtosopimuksessa sitovasti määrätty, miten palkankorotus toteutetaan. Tuota määräystä kutsutaan perälaudaksi.
Näitä perälautoja on monenlaisia. Yleiskorotusperälauta tarkoittaa sitä, että palkankorotus jaetaan joko tasaeuroina tai tasaprosentteina kaikille työntekijöille ja puoliperälaudasta puhutaan silloin, kun puolet palkankorotuserästä käytetään yleiskorotuksiin ja toisen puolen käytöstä päättää paikallinen työnantaja. Työnantajaperälaudasta saatetaan puhua silloin, kun paikallinen työnantaja saa yksin päättää palkankorotusten suuntaamisesta, mutta työntekijäpuolen näkökulmasta perälautaa ei silloin ole.
Palkankorotusten lisäksi perälautaa voidaan työehtosopimuksissa käyttää kaikkeen paikalliseen sopimiseen, kuten työaikaan tai lomarahaan. Kirkon virka- ja työehtosopimus mahdollistaa tietyin rajauksin paikallisen sopimisen palkkaus- ja työaikamääräyksistä ja mm. lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Tällöin näitä asioita koskevat virka- ja työehtosopimuksen määräykset toimivat perälautana. Jos ei päästä paikallisesti sopimukseen, noudatetaan virka- ja työehtosopimukseen kirjattua.
Teksti Tero Fleminch ja Marko Pasma
Kuvat Ilari Huhtasalo ja Elina Manninen
