Tietoa ja palveluja tasa-arvoisesti

0
103

Saavutettavuusdirektiivi tähtää siihen, että jokainen voi käyttää digitaalisia palveluita ja mobiilisovelluksia yhdenvertaisesti. Direktiivi vaikuttaa myös kirkon työhön.

– Kaikki hyötyvät esteettömistä ratkaisuista niin rakennetussa ympäristössä kuin tiedon välittämisessä, Minna Ågren sanoo

Erityisdiakoni Minna Ågren Tampereen seurakuntayhtymästä sanoo, että Suomessa on 1,2 miljoonaa ihmistä, jotka hyötyvät saavutettavista verkkopalveluista ja noin 50 000 selkokieltä tarvitsevaa ihmistä.

– Ilman saavutettavia verkkopalveluita suuri määrä jäisi digitalisoituvan yhteiskunnan ulkopuolelle. Miten käyttäisit jonkin julkisen toimijan verkkosivua tai täyttäisit sieltä löytyvän lomakkeen, jos et kuulisi, näkisi tai sinulla olisi vaikeuksia ymmärtää kieltä? Entä jos et kykenisi käyttämään hiirtä tai käytössäsi olisi vain toinen käsi ja motoriikka siinäkin heikko, Ågren kuvaa.

Muokkaus vauhtiin

Saavutettavuusdirektiivin tarkoitus on saada kaikki ihmiset osallisiksi tiedon virrasta ja julkisista palveluista.

– Jokaisen organisaatiossa pitäisi oivaltaa saavutettavuuden merkitys ja alkaa jo nyt muokata kaikkia verkossa olevia materiaaleja, siis myös liitetiedostoja ja kuvia saavutettaviksi.

Ågren muistuttaa, että saavutettavuusdirektiivi koskee myös kirkon verkkosivuja, lomakkeita, verkkosivuilla olevia kuvia, tiedotteita, erilaisia tiedostomuotoja ja mahdollisesti käytössä olevia sovelluksia. 

Kaikki sisältö myös tekstinä

Katri Meripaasi Kirkkohallituksesta kertoo, että esimerkiksi näkövammaisten osallisuus digitiedon virtaan varmistetaan kansainvälisellä WCAG-ohjeistuksella.

– Ohjeistuksella pyritään varmistamaan, että myös vammaiset ja toimintarajoitteiset voivat käyttää verkkopalveluja. Kun verkkosivujen teknisessä toteutuksessa noudatetaan WCAG-ohjeistusta, näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmat pystyvät tulkitsemaan sivun sisältöä oikein ja käyttäjä voi hyödyntää verkkopalvelun toiminnallisuuksia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että muun muassa kaikkien kuvien ja videoiden sisältämä tieto pitää esittää verkossa myös tekstinä.

– Myös podcasteille tulee olla verkkosivustoilla tekstivastine, Meripaasi lisää.

– Toivoisin, että näkisimme saavutettavuuden hyödyt juuri seurakuntalaisten näkökulmasta, Henrik Ketola miettii.

Haastaa kirkon työntekijöitä

Vammaisnuorisotyönohjaaja Henrik Ketola Jyväskylän seurakunnasta näkee, että kirkon tulee huomioida kaikessa digitaalisessa viestinnässä saavutettavuusdirektiivin ohjeistukset.

– Toki vammaistyön näkökulmasta olemme jo pyrkineetkin toteuttamaan viestinnän niin, että kohderyhmämme pystyy käyttämään kaikkia palveluitamme helposti ja ymmärrettävästi.

Ketolan mukaan direktiivi haastaa kirkon sisällä toimivia työntekijöitä toteuttamaan digitaalisia palveluita saavutettaviksi kaikilla sen digitaalisilla alustoilla.

– Tämä taas käytännössä tarkoittaa omassa työssäni saavutettavuusdirektiivin sisäistämistä sekä sen ohjeistuksen jalkauttamista koko työyhteisön käyttöön.

Palvelee ihan kaikkia

Ketolan mielestä saavutettavuus palvelee koko seurakuntaa ja kaikki seurakuntalaiset hyötyvät siitä yhtä lailla kuin esteettömyydestäkin jossain elämänsä vaiheessa.

– Hyvänä esimerkkinä voisi käyttää pyörätuoliramppien hyötyä lastenvaunuja kirkon tiloihin työnnettäessä. Sama koskee digitaalisia alustoja; mitä enemmän poistamme käytettävyyden esteitä, sitä helpompaa toimiminen verkkoympäristössä on.

Teksti Tiina Usvajoki
Kuvat Eliisa Ala-Kuusisto ja Miika Manninen


Mistä on kyse?

1. Saavutettavuusdirektiivi tähtää siihen, että jokainen voisi käyttää digitaalisia palveluita ja mobiilisovelluksia yhdenvertaisesti. Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta astui voimaan 1.4.2019 ja samaan aikaan tuli voimaan kirkkolain muutos, jossa otettiin huomioon saavutettavuusdirektiivi.

2. Saavutettavuusdirektiivin tarkoitus on edistää julkisten toimijoiden verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten saavutettavuutta. Saavutettavuus verkkopalveluissa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sisältö on ymmärrettävää, videot ja podcastit on tekstitetty ja ruudunlukuohjelma osaa tulkita rakenteen ja sisällön oikein.

3. Kun kirkon työntekijjä kirjoittaa dokumentteja, jotka julkaistaan verkossa, ne tulee tehdä saavutettaviksi. Saavutettavuuden huomioon ottaminen ja saavutettavuustarkistus on vähän sama asia kuin oikeinkirjoitus: pyritään kirjoittamaan oikein ja oikoluetaan ennen julkaisemista. Saavutettavien dokumenttien laadinnassa siis otetaan huomioon saavutettavuusvaatimukset ja lopuksi tehdään esimerkiksi word- tai pdf-dokumentille saavutettavuustarkistus.

4. Säännöksiä sovelletaan muun muassa seurakuntien kotisivuihin, palvelujen sähköisiin tilauslomakkeisiin ja sähköisiin ilmoittautumislomakkeisiin. Kirkon verkkopalvelujen tulee olla saavutettavia, ja kesän 2019 lopussa Kirkkohallitus teettää saavutettavuusauditoinnit muun muassa Liity kirkkoon- ja Avioliiton esteiden tutkinta -verkkopalveluille.

5. Nykyään on jo hankintavaiheessa otettava huomioon saavutettavuusvaatimukset ja teknisen toimittajan osaaminen. Saavutettavuus verkkosivustoilla ja mobiilisovelluksissa ei tule kerralla valmiiksi, vaan kyseessä on jatkuva prosessi.

Lähde: Katri Meripaasi, Kirkkohallitus


Apua alkuun

• Täältä löytyy tietoa, miten organisaatiossa voi lähteä miettimään verkkopalvelujen saavutettavuutta: https:// saavutettavuusdirektiivi.fi/saavutettavuus-ohjeet-toimi-nain/

• Lisätietoa kuvien ja asiakirjojen saavutettaviksi tekemisestä löytyy myös osoitteesta www.saavutettavasti.fi.

—————————————————————————————————