Mitä työhaastattelussa saa kysyä?

0
85

Toisiaan työhaastattelussa voi joutua pohtimaan, mihin kysymyksellä oikein pyritään. Saako työnantaja kysyä mitä tahansa? Entä pitääkö kaikkiin kysymyksiin vastata?

Työnantajan tulee pääsääntöisesti saada työnhakijaa koskevat henkilötiedot hakijalta itseltään. Henkilötietoja ovat hakijaa tai hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavat merkinnät, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. Tietoja voidaan kerätä muualta ja muilta kuin hakijalta itseltään vain hakijan suostumuksella. Ilman suostumusta työnhakijasta ei siis saa esimerkiksi googlata tietoja. Työnhakijan aiempiin työnantajiin saa ottaa yhteyttä vain, jos hakija on nimennyt nämä suosittelijoiksi ja antanut luvan tietojen hankkimiseen heiltä. Luonnollisesti hakijan täytyy tällöin antaa myös entiselle työnantajalleen lupa tietojen antamiseen.

Vanhemmuuteen tai perheenhuoltovelvollisuuteen liittyvien seikkojen kysyminen työhönoton yhteydessä on tasa-arvolain vastaista. Kiellettyjä kysymyksiä työhaastattelutilanteessa ovat esimerkiksi kysymykset raskaudesta, lastenhankkimissuunnitelmista, lasten lukumäärästä ja lastenhoidon järjestämisestä. Tällaiset kysymykset ovat kiellettyjä, vaikka niihin vastaamisen sanottaisiin olevan vapaaehtoista. Raskaudesta ei siis tarvitse kertoa haastattelussa, mikä on nykyään jo hyvin tiedostettukin.

Yksityisyyden suojasta työelämässä säädetään laissa, että työnantaja saa käsitellä työhönotossa vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Työnantajan oikeutta kerätä henkilötietoja pitää tarkastella nimenomaan haettavan työtehtävän näkökulmasta. Tarpeellisia ovat tietysti tiedot, jotka osoittavat hakijan pätevyyttä ja sopivuutta kyseiseen tehtävään. Tarpeellisia ovat myös sellaiset terveydentilatiedot, joilla on välittömästi merkitystä työsuhteen hoitamisen kannalta. Lain mukaan tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes hakijan omalla suostumuksella.

Hakijalla on oikeus jättää vastaamatta sellaiseen kysymykseen, joka ei ole työsuhteen kannalta tarpeellinen. Tällaisia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi kysymykset asepalveluksen suorittamisesta, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen, alkoholin käyttöön tai poliittiseen vakaumukseen liittyvät kysymykset sekä perhettä tai muita henkilöitä koskevat kysymykset. Kysymykset harrastuksistakin ovat harvoin relevantteja tehtävän hoitamisen kannalta. Kysymyksillä kerättävien tietojen tulee siis olla perusteltuja ja tarpeellisia työhönoton yhteydessä tai työsuhteen kannalta.

Lainsäädännön kanta on varsin selvä, mutta todellisuudessa voi olla hyvin vaikeaa kieltäytyä vastaamasta haastattelijan kysymyksiin. Huoli siitä, että vastaamattomuus luettaisiin lainvastaisesti hakijan vahingoksi on valitettavasti aivan aiheellinen. Sen vuoksi sellaiseen kysymykseen, joka ei täytä tarpeellisuusvaatimusta ja jota työnantaja ei olisi saanut edes esittää, voi vastaamatta jättämisen sijasta antaa puutteellisen tai epätäydellisen vastauksen.

Voit lähettää lakimiehelle ajankohtaisia kysymyksiä osoitteeseen arja.lusa@knt.fi tai tiina.laine@dtl.

Teksti Jaana Liimatainen