Sokki vai mahdollisuus?

0
1768

Opiskelijankin näkökulmasta ei voi olla huomaamatta, kuinka paljon työajaton työaika puhuttaa kirkon työntekijöitä. Luentojen ja opintotehtävien rinnalla olen ehtinyt seuraamaan keskustelua vain vähän, ja voin puhua vain omasta puolestani. Kokoaikaisena opiskelijana en tietenkään osaa sanoa, miten työajaton työaika oikeasti sopii omaan elämääni tai työtapoihini.

Uskon, että työajaton työaika voi olla suurikin sokki vastavalmistuneelle. Vaikka aiheesta keskusteltaisiin koulussa, harva osaa oikeasti sanoa, millainen työaika itselle on juuri sopiva. Minulla seurakuntaharjoittelu on vasta edessäpäin ja odotan mielenkiinnolla, miten työaika muotoutuu. Toivon, että mahdollisimman realistisesti.

Kysyin opiskelijakollegaltani, kuinka työajattomuus näkyi hänen seurakuntaharjoittelussaan. Hän kertoi, että työ tuntui nollatuntisopimukselta eli töihin tullaan tarvittaessa -tyyppiseltä. Hän sanoi pitäneensä siitä, että työpäivän sisältö oli etukäteen tiedossa ja kun työ oli tehty, päivä loppui. Työpäivien aloitusaika vaihteli. Joskus päivä alkoi aamuyhdeksältä ja joskus iltakuudelta. Hänellä ei oikeastaan ollut toimistopäiviä, mutta ohjaustilanteita oli senkin edestä. Kaiken kaikkiaan hän koki, että työajaton työ on hänelle parempi työmuoto nuorisotyössä kuin työajallinen. Hän toivoi pysyvänsä anonyyminä.

Oma kokemukseni on kasattu pienistä palasista sieltä täältä, enkä oikeasti osaa sanoa, ajattelisinko samoin työelämässä. Aina ei ole jyrkkää mielipidettä asioista. Olen nyt opiskellut pienen hetken monimuotoryhmässä, jossa on pitkiä etätyöjaksoja ja lyhyempiä lähiopetusjaksoja. Kuuden viikon etäjakson jälkeen heräsin todellisuuteen, etten ollut saanut läheskään kaikkia tarvittavia tehtäviä tehtyä. En osannut aikatauluttaa työskentelyäni ollenkaan ja stressi kasvoi. Nyt korjaan kuuden viikon ”harhautumistani” erittäin intensiivisillä parilla viikolla.

Kokemukseni työajattomuudesta on parilta kesältä kausityöntekijänä. Silloin itse tehtävä aikataulutus oli helpompaa, sillä minulla oli kuitenkin merkittynä työ- ja lomapäivät. Ihan helppoa se ei kuitenkaan ollut, sillä homma oli hyvin itsenäistä, enkä ole tottunut sellaiseen koulun ryhmätyökulttuurin vuoksi. Tiedänpä ainakin sen, että harjoittelussa tulen pyytämään apua työaika-asioiden hallinnassa.

Mila Kotala
mila.kotala@student.diak.fi