Digiloikka – virtuaali- todellisuuden vauhditon pituushyppy?

0
213

Asiamiesten kuukausipalaveri on vallitsevien olosuhteiden vuoksi siirretty virtuaalitodellisuuteen. Markon etätyöpiste on kantahämäläisessä ja Teron uusimaalaisessa kerrostalokorttelissa.

Perinteistä reaalimaailman tunnelmaa imitoidakseen asiamiehet ovat siirtyneet kumpikin omaan irtaimistovarastoonsa taloyhtiöidensä kellareihin. Marko lupasi tarjota kahvit ja Tero pullat. Kokouksen alkamista on viivyttänyt jatkuvasti katkeileva internetyhteys, joka johtunee Teron kotitalon kylmänsodanaikaisesta bunkkerivarastosta

– Ehkä mietimme vielä uudelleen tätä kahvitarjoilua, Marko pohtii jäädessään ilman pullaa.

– No olisihan tämä jotenkin pitänyt ennakoida, että digipullaa ei ole olemassa, pahoittelee Tero

– Kaikki tapahtui niin nopealla tempolla, että ei tässä oikein ehtinyt mukaan kaikkeen tohinaan, aprikoi Marko.

Rutiinit yllä

Asiamiehet ovat yrittäneet pitää omia turvalliseksi havaitsemiaan rutiineja yllä, jotta arki tuntuisi arjelta eikä miltään lomalta. Tero on korvannut aamuiset työmatkat istumalla aamuin ja illoin juna-aseman penkillä 20 minuuttia ja kävelemällä takaisin kotiin. Marko taas seisoo 40 minuuttia kotona tuulikaapissa täysissä tamineissa pidellen eteisnaulakon henkarirekistä kiinni ja kuuntelee musiikkia kuulokkeilla.

Asiamiehet eivät kokeneet oikeudekseen nimittää kuukausipalaveriaan välttämättömäksi työtehtäväksi, jolla Uudenmaan eristysrajan olisi saanut ylittää. Digiloikka oli otettava. Rutiineista huolimatta tuntuu siltä kuin asiamiehen tärkeästä työstä puuttuisi jotakin…

Jäikö digiloikka lyhyeksi vai menikö pitkäksi? Miten loikka mitataan tai arvioidaan? Tätä täytyy kysyä asiantuntijalta.


Kysymyksiin vastaavat Työterveyslaitoksen johtavat tutkijat Laura Seppänen ja Anssi Smedlund.

Mitä on digitalisaatio?

LS: Digitalisaatio on digitaalitekniikan integrointia ja sen mahdollisuuksien hyödyntämistä osana jokapäiväisiä työtä. Digitalisaation parhaan hyödyn saamiseksi on tärkeää samalla kehittää työtapoja ja käytäntöjä.

AS: Digitalisaatiossa organisaation koko tuotanto ja kulutus tai jokin osa korvautuu tietoverkkojen ja -ohjelmistojen kautta tapahtuvaksi toiminnaksi.

Koronaepidemian aikana moni työyhteisö teki digiloikan. Mitä se tarkoittaa?

LS: Tietoverkkojen kautta tapahtuvasta toiminnasta kerääntyy myös digitaalista tietoa, esimerkiksi numeroita, kuvaa tai ääntä. Yksi digiloikka on se, että organisaatio alkaa uusin tavoin hyödyntää tällä tavoin kerättyä tietoa.

AS: Ennen koronaa digitalisaatiota toteutettiin asteittain ja ohjelmistoja otettiin käyttöön pikkuhiljaa. Epidemia pakotti työyhteisöt ottamaan digitaaliset välineet käyttöön päivittäisessä työssä nopeasti ja laajalla rintamalla.

Mitä hyvää on digiloikassa?

LS: Digi tarjoaa mahdollisuuden kuvata ilmiöitä digitaalisesti, jolloin ne saadaan paremmin näkyviksi. Digi helpottaa myös vuorovaikutusta, osallistumista ja vaikuttamista.

AS: Digiloikka muuttaa asenteita sallivammiksi digitalisaatioon. Ihmiset huomaavat selviytyvänsä hyvin uusien välineiden avulla etätyössä ja virtuaalikokouksissa. Organisaatiot sopeuttavat toimintaa digitalisaation avulla toteutettavaksi ja parhaimmillaan tämä tehostaa työtä, lisää tuottavuutta ja luo uusia innovaatioita. Paikkariippumaton työ vähentää myös työmatkustamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.

Mitä jos digiloikka jää lyhyeksi?

LS: Digitalisaatiossa toiset ovat jo pitkällä ja toiset vasta alussa. Digitalisaation epätasainen eteneminen voi lisätä polarisaatiota ja eriarvoisuutta. Digitalisaatio tuottaa uutta virtuaalitodellisuutta, mikä herättää kysymyksiä vallankäytöstä sekä tiedon eettisestä ja turvallisesta käytöstä ja toiminnan läpinäkyvyydestä.

AS: Työntekijät, jotka eivät normaalisti käytä suuressa määrin digitaalisia työvälineitä, saattavat kokea kuormitusta ja ulkopuolisuutta uusien välineiden käyttöönotossa. Kaikkea ei myöskään voi digitalisoida, yhteishengen ja työtoveruuden luominen tarvitsee fyysisiä kohtaamisia.

Mitkä ovat digiloikan seuraavat askel-merkit?

LS: Digitalisaatio saattaa edistää kilpailua ja markkinallistumista. Se on usein edullinen yksilöille, mutta miten käy yhteisten ja yhteiskunnallisten arvojen, kuten digisyrjäytymisen tai eriarvoisuuden vähentämisen? Kaikenlaiset toimijat voivat olla mukana rakentamassa digiajan vastuullisuutta ja yhteistyötä.

AS:  Organisaatioiden tulisi arvioida tarkasti, missä toiminnoissa koronaepidemian pakottama digiloikka on aidosti tuottanut lisäarvoa ja missä ei. Prosessien, työtehtävien ja osaamisen johtamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. ν

Teksti Tero Fleminch ja Marko Pasma
Kuvat Ilari Huhtasalo ja Juha Tuomi