Pitkä loma on ISO onni

0
108

Tässä jutussa diakonit Nina Fabritius-Ylitalo ja Marjo Kurvinen kertovat ajatuksiaan lomasta. Saamme myös työterveyspsykologin ohjeet onnistuneeseen lomaan sekä historiakurkkauksen siihen, miksi vuosiloman kesto on jopa 38 päivää.

Nina Fabritius-Ylitalo aikoo
harrastaa lomalla maalausta, jonka avulla hän rentoutuu. Kuvassa myös Aino-koira.

Raaseporin seurakunnan diakoni Nina Fabritius-Ylitalo viettää lomansa pienemmissä osissa, mutta mieluiten kuitenkin niin, että vähintään neljä viikkoa lomista on kesällä. Sen lisäksi hänellä on yleensä lomaviikko pääsiäisen tienoilla ja noin kaksi viikkoa lomaa joulun jälkeen. Yhden viikon lomista hän pitää vielä syksyllä.

– Asun perheeni kanssa maalla, ja meillä on iso piha ja vanhahko talo. Lomat kuluvat pitkälti niiden parissa puuhastellessa. Emme juurikaan matkustele, joten siksi koronatilannekaan ei ole toistaiseksi vaikuttanut tämän vuoden lomasuunnitelmiin, hän kertoo.

Myös Marjo Kurvinen työskentelee Raaseporissa diakonina. Hän lomailee mielellään kesälomansa yhteen putkeen.

– Syksyllä ja talvella olen yrittänyt pitää noin viikon loman, jos olen ollut kokopäivätöissä, Kurvinen sanoo.

Kun kesäloma alkaa, hän yrittää lähteä matkoille niin nopeasti kuin mahdollista.

– Maisemanvaihdoksesta saan lomatunnelman. Viime vuosina on ollut tapana pakata auto ja ajaa se yöjunaan, joka menee pohjoiseen. Siitä matka on jatkunut Suomen, Ruotsin tai Norjan Lappiin.

Lopulta Kurvinen on päätynyt miehensä kotipaikkakunnalle Kuusamoon, jossa he viettävät suuren osan lomasta mökkeillen, kalastellen ja sukulaisissa vieraillen.

– Rentoudun vaeltelemalla tuntureilla ja syöttämällä kaloille matoja. Tärkeää on kiireettömyys, mutta myös se, että saan tavata kaukana asuvia sukulaisia ja tuttuja.

– Olimme tänä vuonna ajatelleet lähteä Englantiin sukuloimaan, mutta se ei nyt taida onnistua. Myös matkustus pohjoiseen voi olla erilaista, jos yöjunat eivät kulje ja jos ravintolat, kahvilat ja majoituspalvelut eivät ole auki, Kurvinen miettii.


”Mahtava ja välttämätön arjen vastapaino”

Työterveyspsykologi ja työnohjaajien kouluttaja Hannu Kauppinen näkee, että lomat ovat välttämätöntä palautumisaikaa sekä palkansaajalle että yrittäjälle. Ensim-mäisten kohdalla korostuu se, että omia säätely- ja vaikutus-mahdollisuuksia suhteessa aikaan on yleensä vähemmän.

– Aika on loppujen lopuksi ehkä tärkein resurssimme. Loma on luonnollisesti tärkeä sekä itseisarvoisesti, että arkeen ja työhön meidät huoltavana, Kauppinen sanoo.

Hänen mielestä loman tärkein tehtävä on palautuminen, sekä sen puolen itsestä toteuttaminen, joka arjen raameissa ei mahdu tai pääse esiin.

– Jokainen saa toivottavasti kokemuksen suorittamattomuudesta, pelkän olemisen mahdollisuudesta. Loma on mahtava ja välttämätön arjen vastapaino. Ole itsellesi armollinen ja nauti lomasta korona-ajasta huolimatta, Kauppinen kehottaa.

Irtaantuminen on tärkeää

Moni varmasti miettii, miten loma onnistuu korona-aikana.

– Toivottavasti löytyy kompromissi sen välillä, mitä yksittäinen työntekijä toivoo ja mikä on työnantajan tai yhteiskunnan kokonaisetu.

Kauppinen viittaa siihen, että poikkeusoloissa jokainen voi joutua tinkimään eduistaan tai lähinnä niiden ajoituksesta.

– Kun loma on sovittu, irtaantuminen työn maailmasta on tärkeää. Sen voi tehdä esimerkiksi maantieteellisellä etäisyydellä rajoitusten puitteissa, kytkeytymällä irti työviestinnästä ja vaikkapa pitämällä läheisten kanssa juhlahetken. Tärkeää on myös mielekäs tekeminen ja siunattu joutilaisuus.


Kiittäkäämme Kekkosta

Juko Ry:n neuvottelupäällikkö Markku Nieminen kertoo, että presidentti Urho Kekkonen määräsi 1973 asetuksella virkamiesten vuosilomaksi 38 päivää. Kirkossakin otettiin käyttöön muun julkisen sektorin lomakäytännöt, joilla on aikoinaan kompensoitu matalaa palkkatasoa.

Noin 250 000 kunnan palveluksessa työskentelevää ja noin 52 000 valtion töissä olevaa työntekijää nauttii päälle seitsemän viikon vuosilomasta.

Kaikilla ei ole kuitenkaan niin pitkiä lomia, sillä valtaosalla yksityisen sektorin työntekijöistä on lomaa vain viisi viikkoa vuodessa.

– Tuolloin 1973 yksityinen sektori sai suuret palkankorotukset. Valtio oli vähissä varoissa, eikä voinut nokittaa vastaavilla korotuksilla. Niinpä se vaihtoi korotukset pitempään lomaan, Nieminen kertoo.

Palkoilla ei voinut houkutella

Syynä oli myös se, että lomia piti sirotella muuhunkin kuin kesäkauteen. Tätä haittaa hyviteltiin pidemmällä lomalla.

– Pitkät lomat olivat ja ovat olleet vetovoimatekijä valtion töihin. Palkoilla ei ole juurikaan voinut houkutella, Nieminen summaa.

Pisimmistä lomista nauttii noin kaksi kolmasosaa valtion henkilöstöstä, eli kaikki yli 15 vuotta työssä olleet. Kunnissa on nautittu pitkistä lomista yli 50 vuotta. Jo vuoden 1962 virkasääntömallissa kertyi lomaa kolme päivää loman määräytymiskuukautta kohden 15 palvelusvuoden jälkeen.

– Säännös on sama kuin nykyisin. Täydet 38 päivää lomaa on noin 60 prosentilla henkilöstöstä, Nieminen sanoo.


Tietoa vuosilomista

  • Vuosiloman ansainta perustuu työpäiväperiatteelle.
  • Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy seuraavana vuonna 31.3.
  • Vuosilomaa kertyy viranhaltijalle kuukaudelta, jossa on tehty vähintään 14 työpäivää tai vähintään :na säännönmukaisista työpäivistään ja palvelussuhde on ollut voimassa vähintään 16 päivää.
  • Työstä poissaolopäivät, joilta maksetaan palkkaa tai KELAn päivärahaa, kerryttävät vuosilomaa.
  • Vuosiloman määrään vaikuttaa palvelussuhteen kesto ja työkokemuksen perusteella hyväksytty kokemuslisään oikeuttava aika. Tästäkään syystä ei ole samantekevää, mitkä vanhoista työkokemuksista lasketaan kokemuslisään.
  • Kirkossa loman määrä vaihtelee 23-38 vuorokauden välillä.
  • Työnantajan tulee tiedustella työntekijöiden lomatoiveista ennen kesäloman vahvistamista, mutta viime kädessä työnantaja määrittelee loma-ajan. Vähintään 65 % lomasta on sijoitettava lomavuoden lomakaudelle.
  • Palvelussuhteen päättyessä maksetaan pitämättömistä lomista lomakorvaus.
  • Lomakausi alkaa 2.5. ja päättyy 30.9.
  • Erääntynyt ja erääntymätön vuosiloma: Vuosiloma erääntyy pidettäväksi lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3. Tämän jälkeen annettava vuosiloma on erääntynyttä vuosilomaa.
  • Lomautusajalta kertyy vuosilomaa, kuitenkin enintään 42 päivää kerrallaan.
  • Lomakauteen ja lomakauden ulkopuolelle sijoitettavat vuosiloman osat annetaan yhdenjaksoisena, jollei työntekijän kanssa toisin sovita.

Lue lisää: KirVESTES s.61-92


Teksti Tanja Puhakka
Kuvat Jari Fabritius ja Marjo Kurvinen