Alkusyksystä 2019 aloitettu tavoitevalmistelu mukaan lukien neuvottelukierros oli pitkä ja muutoinkin mieleen jäävä. Neuvottelut käytiin koronaepidemian takia maaliskuusta alkaen etäyhteyksin ja huhtikuun alussa kirkon sopijaosapuolet pyysivät yhteistuumin valtakunnansovittelijalta pääsyä vapaaehtoiseen sovitteluun.
Lisämausteen neuvotteluihin toi uusi työaikalaki ja neuvottelujen aikana Akavan Työneuvostolle toimittama lausuntopyyntö työaikalain soveltamisesta kirkon hengelliseen työhön. Kirkon työmarkkinalaitos halusi odottaa lausunnon valmistumista ennen kuin neuvotteluissa voitiin ratkaisevasti edetä.
Työneuvoston lausunto (TN 1480/20) saatiin toukokuun lopussa, mutta se ei valitettavasti antanut ratkaisuja kaikkiin työntekijäjärjestöjä askarruttaneisiin ja sopijaosapuolten välillä erimielisyyksiä aiheuttaneisiin kysymyksiin. Tässä vaiheessa kaikilla oli kuitenkin vahva tahto saada neuvottelut maaliin ja neuvottelutulokseen päästiinkin kesäkuun alussa.
Yleisen linjan mukaiset palkankorotukset
Kirkon virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.4.2020 – 28.2.2022. Tänä aikana palkkoja korotetaan kaikissa palkkausjärjestelmissä kahdella yleiskorotuksella.
Yleisessä palkkausjärjestelmässä tehtäväkohtaisia peruspalkkoja korotettiin elokuun alussa 1,5 %. Toisena korotusajankohtana 1.5.2021 tehtäväkohtaiset peruspalkat nousevat 1,9 %. Korotusten kokonaiskustannusvaikutus vastaa sopimuskauden pituus huomioon ottaen muiden alojen korotustasoa.
Kiky-tunnit historiaan
Kilpailukykysopimukseen perustuva 24 tunnin työajan pidennys koski myös kirkon henkilöstöryhmiä ja tuli voimaan 1.2.2017. Nyt pidennys poistuu ja työaika palaa samaksi kuin ennen Kiky-sopimusta. Työajallisilla tämä tarkoittaa päivittäisen työajan lyhenemistä keskimäärin 6 minuutilla ja viikoittaisen työajan lyhenemistä 30 minuutilla. Työajattomien vuotuinen 24 tunnin lisätyö poistuu ja moduulityöaikaa noudattavien vuotuiset moduulit vähenevät 12 moduulilla.
Lyhyempi työaika tulee sopimusmääräyksenä voimaan 1.1.2021, mutta käytännössä se otetaan käyttöön kuluvan vuoden viimeisen työaikajakson alusta lukien. Jos kolmen viikon suunnittelujakso alkaa esim. 21.12.2020 ja päättyy 10.1.2021, suunnitellaan jakso lyhyempiä työaikoja noudattaen.
Työajaton vai työajassa
Työaikalaki ei enää erottele virkasuhteisia ja työsuhteisia, vaan kaikki ovat lain soveltamisessa samalla viivalla. Kirkon työaika-asetus kumoutui uuden lain myötä. Työaikalakia on noudatettava, jollei tehtävä kuulu laissa määriteltyjen poikkeusten piiriin.
Hengellisessä työssä soveltamisalapoikkeuksia voivat olla:
- Uskonnollisten toimitusten suorittaminen
- Työneuvoston lausunnon mukaan uskonnollisia tehtäviä tulee tällöin olla olennainen määrä.
- Työ, jota siihen liittyvien toiminnan erityispiirteiden vuoksi tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyä.
- Virka- ja työehtosopimuksen mukaan tähän ryhmään kuuluvat yleensä sellaiset julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- tai diakoniatyötä tekevät, joiden työajan käyttöä ei valvota ja jotka siten voivat itse päättää työajastaan.
Työaikalaki ja myös virka- ja työehtosopimus edellyttävät lisäksi molemmilta edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvilta työaika-autonomian toteutumista. Tällöin viranhaltijan tai työntekijän työaikaa ei ennalta määritetä eikä työajan käyttöä valvota, vaan viranhaltija tai työntekijä voi itse päättää työajastaan. Työaika-autonomiaa avataan tarkemmin sopijaosapuolten yhteisessä ohjeessa, joka on julkaistu Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeessä A3/2020.
Solmitusta sopimuksesta ja yhteisestä ohjeesta huolimatta sopijaosapuolilla on kuitenkin edelleen näkemyseroja siitä, tuleeko hengellisessä työssä noudattaa työaikaa vai ei. JUKOn näkemyksen mukaan työaika on jatkossa pikemminkin pääsääntö kuin poikkeus. Moduulityöaikakokeilut ovat osoittaneet, että työajan suunnittelu ja valvonta on mahdollista myös hengellisessä työssä.
Jos oma työajattomuus/työajallisuus askarruttaa, voit kääntyä JUKOn luottamusmiehen puoleen tai ottaa asian esille työnantajan kanssa. Omasta liitosta saat myös asiantuntevaa apua!
Sopijaosapuolten työaikaryhmä seuraa työaikalain soveltamista seurakunnissa. Moduulityöaikakokeilut ovat edelleen mahdollisia. Moduulijärjestelmän vakinaistamista selvitetään sopijaosapuolten kesken.
Arkipyhälyhennys myös työajattomille
Sopimus tuo arkipyhälyhennyksen myös työajattomina pysyville. Jos työajaton viranhaltija tai työntekijä tekee jatkossa työtä virka- ja työehtosopimuksen 171 § lueteltuina arkipyhinä, hän saa lisävapaapäivän joko kuluvan tai seuraavan kalenterikuukauden aikana. Lyhennystä ei korvata rahana.
Lisävapaapäivän edellytyksenä on, että arkipyhänä tehty työ vastaa olennaisilta osin säännönmukaista työpäivää.
Leirityöaikahyvitys vähintään 36 tunnin leiristä
Harkinnanvaraista erityistä leirityöaikahyvitystä koskeva määräys poistui sopimuksesta. Elokuun 2020 alusta alkaen kaikki saavat yhden leirivapaapäivän jo 36 tunnin leiristä. Muut hyvitysportaat pysyvät ennallaan.
Pientä parannusta perhevapaisiin
Sairaan lapsen hoitamiseen tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan palkallisuutta on laajennettu aiemmasta alle 10-vuotiaasta lapsesta koskemaan ilman ikärajaa vammaisen lapsen hoitamista tämän sairastuessa äkillisesti.
Teksti Anne Kaitainen, neuvottelupäällikkö, JUKO ry
