”Rakastan improvisaatiota”

0
76

Simone Koivisto iloitsee siitä, että voi näytellä, käsikirjoittaa ja ohjata myös kirkon nuorisotyössä

Salon seurakunnan nuorisotyönohjaaja Simone Koivisto toimi 2001–2004 ja 2008–2011 freelance-näyttelijänä ja -ohjaajana.

– Palasin kuitenkin takaisin nuorisotyöhön, koska en koe olevani kovin myyntihenkinen ja kykeneväni markkinoimaan omaa osaamistani. Freelance-näyttelijänä ja -ohjaajana oleminen vaatii sitä, Koivisto kertoo.

Koivisto on näytellyt muun muassa harrastajateatteri Kipinässä Vantaalla. Kiikalan kipinät -harrastajateatterissa Salossa hän on yhä mukana.

– Olen iloinen, kun voin hyödyntää nykyisessä työssäni näyttelijän lahjojani, hän toteaa.

Vahva palo

Helsingistä kotoisin oleva Koivisto asuu Salon Kiikalassa. Aiemmin hän on ollut töissä Vantaan kaupungin erityisnuorisotyössä. Koivisto on valmistunut kirkon alalle jo 1990 Luther-opistosta.

– Olen nauttinut näyttelemisestä koko ikäni. Minulla on siihen vahva palo. Kun en aikoinaan päässyt Teatterikorkeakouluun, mietin missä muussa ammatissa voisin hyödyntää näyttelemistä. Aktiivisena seurakuntanuorena minulle oli selvää, että kirkon nuorisotyö olisi oikea valinta. Näytteleminen toimi tavallaan siltana kirkon töihin.

Tunnustusta lahjakkuudesta

Koivisto on saanut tunnustusta taidoistaan, kun nyt jo edesmennyt näyttelijä-ohjaaja Aune Lind huomasi hänet Kipinä-teatterissa ja halusi Koiviston ohjattavakseen.

Tunnustusta on tullut myös Arkkipooki-palkinnon muodossa. Arkkipooki myönnetään merkityksellisestä, ansiokkaasta ja innovatiivisesta työstä kirkon, hiippakunnan tai seurakuntien ja niiden jäsenten hyväksi.

– Ensimmäinen Arkkipooki-palkinto myönnettiin 2012 Salon seurakunnan draamamessutiimille, jossa olin mukana, Koivisto kertoo.

Hänen käsikirjoittamiaan ja ohjaamiaan nuorten draamoja on esitetty Salossa jo vuosien ajan. Mukana on aina ollut 40–80 nuoren tiimi. Draamoja on ollut Uskelan ja Salon kirkoissa noin kolme kertaa vuodessa, ja ne ovat aina keränneet suuren määrän kirkkokansaa.

Ja kohokohta on…

Koivistolla on lukuisia teatteri-, ja draamapedagogiikkaopintoja, joita hän on hyödyntänyt nuorisotyössä.

– Rakastan erityisesti improvisaatiota, ryhmätyötä ja koko prosessia. Palkintona on tietysti itse esitys. On mieletöntä nähdä, kuinka ihmiset hioutuvat ja ikään kuin kasvavat yhteen näytelmäprosessin aikana, Koivisto hymyilee.

Kohokohta on tietenkin se, kun itse pääsee lavalle.

– Olen päässyt tekemään teatteria kaikille ikäryhmille vauvasta vaariin, ja se on ollut hyvin antoisaa.

Teksti ja kuva Tanja Puhakka


Kerromme ihmisistä, joiden työelämään kuuluu mielenkiintoisia polkuja, hyppäyksiä, taukoja ja oivalluksia.