”Irtisanottuna en ollut enää olemassa”

0
915

Uudenkaupungin seurakunnassa irtisanottiin kaksi diakonian viranhaltijaa keväällä 2020. Ulla Forsman on heistä toinen. Hän kertoo tarinansa Dino-lehdelle.– Koko prosessin aikana ei kysytty kertaakaan, miten minä jaksan. Tuntui siltä, että irtisanottu ikään kuin haudataan hiljaisuudessa, Forsman sanoo.

Vuoden vaihteessa 2019–2020 Uudenkaupungin seurakunnan kahvipöydissä puhuttiin usein taloudesta. Paineita oli. Säästää piti. Työntekijät arvasivat, että kohta rysähtää.

Uusi kirkkoherra Juhana Markkula kertoi yt-neuvotteluista pian työsuhteensa alussa. Työntekijät ehtivät pitää yhden kokouksen, jossa pohdittiin vaikeaa tilannetta. Luottamusmiehet toivat kokoukseen karvaita terveisiä johtotasolta: henkilövähennyksiä tarvitaan.

Toukokuun 7. päivänä 2020 Ulla Forsman kollegoineen sai kuulla, että diakoniasta irtisanotaan kaksi viranhaltijaa.

– Oli iso järkytys, että diakoniasta kaksi. Se tuntui uskomattomalta, sillä työn määrä ei ollut pienentynyt. Aluksi korona toki esti kotikäynnit, mut-ta otimme uudet kanavat käyttöön. Meille perusteltiin, että nyt on pakko irtisanoa diakoniasta, koska muista ammattikunnista on siirtynyt ihmisiä eläkkeelle.

Perustelut ontuivat

Forsman jäi odottamaan lisätietoja. Eräänä perjantaina kirkkoherra Markkula tuli tapaaman Forsmania.

– Hän mainitsi erityisesti, että heitä joilla on huollettavia, ei irtisanota. En saanut vastausta siihen, kuka tai ketkä irtisanotaan. Keskustelu jäi pai-namaan mieltä.

Forsman oli pian tapaamisen jälkeen yhteydessä kirkkoherraan ja pyysi irtisanomisperusteluista lisätietoa. Forsman kertoi Markkulalle, että perhesyyt eivät saisi vaikuttaa irtisanomiseen. Kirkkoherra suostui tapaamiseen, mutta kielsi luottamusmiehen mukaantulon.

– Tapaamisessa hän puhui yhä perhesyistä ja ilmoitti samalla, että minut irtisanotaan.

Myöhemmin Markkula kutsui Forsmanin viralliseen irtisanomistapaamiseen. Nyt mukaan saatiin myös luottamusmies, mutta ei Forsmanin omaa.

– Yritin saada oman luottamusmiehen paikalle, mutta en saanut häneen yhteyttä, Forsman kertaa.

Tapaaminen eteni mekaanisesti ja irtisanominen hoidettiin pois päiväjärjestyksestä.

– Irtisanomisperusteet eivät olleet mistään kotoisin. Tapa, jolla irtisanominen hoidettiin, oli pöyristyttävä. Kirkkoherra totesi vain, että nyt on käynyt näin.

Suru ja pettymys tallella

Uudenkaupungin seurakunta irtisanoi kahden diakonissan lisäksi yhden kappalaisen, kaksi toimistosihteeriä ja kaksi määräaikaista lapsityönohjaa-jaa. Yhden suntion työ osa-aikaistettiin.

Forsmanilla on ollut aikaa etsiä tapahtuneesta myös hyviä puolia, mutta suru ja pettymys ovat yhä tallella. Kun työidentiteetti on vahva, irtisano-tuksi tulemista on vaikea ymmärtää.

– Olen kouluttautunut ja tehnyt työni niin hyvin kuin pystyn. Irtisanomisen jälkeen minulle tuli kokemus siitä, että en kuulu kirkkoon. En ole pystynyt vielä kertaakaan istumaan kotikirkkoni penkille.

Vaikeaa työkavereillekin

Vain muutama ihminen on ollut entiseen työkaveriinsa yhteydessä irtisanomisen jälkeen. Hiljaista on ollut, vaikka talo on täynnä sielunhoitajia.

– Avaimien ja puhelimien palautus oli karu tilanne, joka oli varmasti työkavereillekin vaikea. Itse koin sen niin, että irtisanottuna en ollut enää olemassa, Forsman miettii.

Onneksi hyviäkin muistoja on. Forsmanin ääneen nousee ilo, kun hän kertoo hetkestä, jolloin sai vastaanottaa lähimmäisenrakkautta.

– Olin mennyt kirkkopuiston penkille hengittelemään palautettuani henkilökohtaiset työvälineeni. Vastaava lapsityöntekijä tuli luokseni ja toi minulle pienen suklaalevyn. Hän oli kuin enkeli.


Kiitos liitto, läheiset ja uusi työ

– Sain liiton ihmisiltä äärettomän hyvää tukea. Erityiskiitokset Marko Pasmalle, jonka rauhoittavat neuvot auttoivat todella paljon.

Forsman kiittää myös paikallista TE-toimistoa, josta hän tuli kohdatuksi ihmisenä.

– Sain Rauman seurakunnasta kahden vuoden määräaikaisen viransijaisuuden. Olen kiitollinen uusien ovien ja ikkunoiden avautumisesta.

Voimia kaikkeen tulevaan ja myös menneen käsittelyyn Forsman ammentaa läheisiltä sekä suhteestaan Jumalaan.

– Läheiset ja perhe ovat kaikki kaikessa tällaisessa tilanteessa. Ja usko kantaa, vaikka sitä koetellaan.


Tuta-menettelyyn tukea

  • Tuta-menettelyssä käsitellään asia, joka koskee tuotannollisista tai taloudellisista syistä toimeen-pantavaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista.
  • Jos seurakunnassa puhutaan henkilöstösäästöistä tai suunnitellaan tuta-menettelyn käynnistämistä, on luottamusmiehen tehtävänä olla yhteyksissä JUKOn toimistoon.
  • Mikäli seurakunnassa ei ole JUKOn luottamusmiestä, ovat Dtl:n ja KNT:n jäsenet yhteyksissä ensisijaisesti omaan liittoonsa.
  • Yksin ei pidä jäädä: JUKOsta ja liitoista saa tukea.

Teksti Tiina Usvajoki    
Kuva diakonissa Satu Salla


”Tilanne on aina vaikea kaikille osapuolille”

Uudenkaupungin seurakunta oli keväällä 2020 tilanteessa, jossa oli pakko löytää 400 000 euron säästöt. Se johti lopulta viiden viranhaltijan ja kahden määräaikaisen henkilön irtisanomiseen. Dino-lehti kysyi kirkkoherra Juhana Markkulan kantaa diakoniatyöntekijöiden vähentämiseen.

Miksi diakoniasta irtisanottiin kaksi viranhaltijaa?

– Yt-ratkaisua valmisteltaessa käytiin läpi koko henkilöstö. Huomioon otettiin se, miltä työaloilta oli jo aiemmin ollut vähennyksiä. Esimerkiksi nuorisotiimissä ja kanttoreissa oli tullut vähennyksiä eläköitymisen kautta eikä niistä voitu enää vähentää. Diakoniatyössä vähennettiin viidestä kaksi, sillä tiimiin jäi kaksi diakonissaa ja diakonia-avustaja.

Miten irtisanomistilanne sujui?

– Tilanne on aina vaikea kaikille osapuolille. Irtisanomisia ei koskaan tehdä kevyin perustein. Kun viidestä työntekijästä pitää vähentää kaksi, on todella vaikea päättää, ketkä lähtevät ja ketkä saavat jäädä. Siinä joutuu tuomaan ikävän uutisen, ja sitten kysytään, miksi juuri minä. Tämä on ymmärrettävä ja inhimillinen reaktio. Tuotannollis-taloudelliset syyt voivat tuntua irtisanotulle työntekijälle vaikealta mieltää.

Onko diakoniatyön tarpeen määrä vähentynyt seurakunnassasi?

– Kaikilla seurakunnan työaloilla on enemmän tarpeita kuin mihin voimme vastata. Tarpeet ovat ennallaan. Kun seurakuntien tulot vähenevät, henki-löstöä joudutaan vähentämään, vaikka työmäärä ei ole pienentynyt. Seurakunnissa myös joudutaan etsimään uusia tapoja toimia.

Miksi diakonia-avustaja sai jäädä, mutta viranhaltijat irtisanottiin?

– Työnantaja voi punnitessaan irtisanomisia ottaa huomioon muun muassa sen, ketkä ovat huoltovelvollisia (kotona asuvat lapset), mitkä ovat työntekijän uudelleen työllistymismahdollisuudet ja miten työnantajan palvelukseen jäävien työntekijöiden osaamiset täydentävät toisiaan.


Muutosjohtamisen taidot auttavat työyhteisöä eteenpäin

Irtisanomiset ovat aina kriisi niin työstään irtisanotulle kuin myös työpaikkaan jääville. Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kehittämispäällikön Jarna Savolaisen mukaan olisi olennaisen tärkeää, että kaikki työntekijät huomioidaan yt-neuvottelujen alkamisessa.

– Jo yt-neuvottelujen aloittaminen on tosi iso kriisi. Ne ovat vaativia tilanteita niin työntekijöille kuin työnantajapuolelle. Lisäksi ne ovat usein tilanteita, joissa kukaan ei ole ollut kovin usein. Vaatii kaikilta henkistä kestävyyttä oppia uutta nopeassa aikataulussa ja viedä prosessia hallitusti eteenpäin, Savolainen tähdentää.

Avoimuus auttaa

Jos työyhteisössä tulee lomautus- tai irtisanomisuhka, olisi siihen tartuttava yhteistoiminnallisesti. Savolaisen mielestä parhaiten palvelee toimintatapa, jossa jokainen voi varautua uuteen tilanteeseen ja käydä läpi kaikkia tuntemuksiaan.

– Mitä avoimemmin asiaa viedään yhdessä eteenpäin, sitä paremmin työntekijä pääsee prosessoimaan uutta tilannetta. Mikäli kaikki tulee ihan puskista, ei työyhteisö ehdi käsitellä kriisiä tai shokkia. Silloin työntekijä jää helposti oman tukiverkoston varaan tai yksin.

Irtisanomiset ja lomautukset tuovat turvattomuutta  ja epävarmuutta kaikille.

Uutta luomaan

– Muutostilanteessa pitäisi johdolla olla valmiuksia ottaa vastaan erilaisia tuntemuksia. Samalla pitäisi luoda steppejä tulevaisuuden rakentamiseen ja elää konkreettisesti arjessa. Menneeseen ei tule jäädä kiinni, se skenaario ei tuota hyvää. On lähdettävä luomaan uutta niillä pelimerkeillä, mitä on, Savolainen painottaa.

Työn muutokseen valmistautuminen ajoissa palvelee työntekijöitä ja myös työnantajaa. Korona-aika opetti uusia työtapoja asiakkaiden kohtaamiseen ja tarjosi Savolaisen mielestä siten myös hyvää.

– Jatkuva työn kehittäminen ja muutoksiin valmistautuminen tulisi olla arkipäivää. Miten valmentaudumme muutoksiin ja onko meillä valmiuksia ottaa uusia asioita vastaan? Rytinällä tehdyt muutokset ovat tosi hankalia, Savolainen muistuttaa.


Vinkkejä muutokseen

  • Pidä huolta perustarpeista (uni, ruoka, liikunta). Ystävillä ja läheisillä on myös iso merkitys hyvinvointiisi.
  • Hyödynnä työterveyshuollon tukea muutostilanteessa.
  • Pohdi, mitä uusia mahdollisuuksia tilanne tuo sinulle.
  • Hyvät ratkaisut työpaikalla edellyttävät toimivaa yhteistyötä johdon ja henkilöstön välillä. Kerro omat näkemyksesi työsuojelu- ja luottamushenkilöille.
  • Resilienssi eli psyykkinen palautumiskyky on taito. Treenaa sitä viikoittain.

Teksti Hannu Keränen   
Kuva Mikael Ahlfors